Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.

Tietoteknisen kehityksen arvioidaan hävittävän työpaikkoja ja jopa kokonaisia ammatteja. Vuosi vuodelta muutoksen vauhti arvioidaan nopeammaksi ja vaikutus laajemmaksi. Tämän hetken arvion mukaan puolet työpaikoista on vaarassa kadota parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Uhattuna eivät ole pelkästään rutiinin perustuvat työt. Tekoälyn ja sensoritekniikan kehittyessä myös asiantuntijoiden tehtäviä voidaan siirtää pilveen. Jotkut ovat sitä mieltä, että ainoastaan ihmisen kohtaamiseen perustuvaa työtä ei voida automatisoida. Ei kuitenkaan ole varmaa, olemmeko valmiit maksamaan preemiota ihmisen panoksesta, jos robotti hoitaa työn edullisemmin. Muutenkaan ei ole mitään syytä olettaa, että tekninen kehitys pysähtyisi siten, että kone ei voisi kohdata ihmistä tämän toivomalla tavalla.

Mitä me ihmiset teemme tulevaisuudessa?

Olisi mukava ajatella, että työtä riittäisi meille myös jatkossa. Miksei näin voisi olla? Yksi ratkaisu on muuttaa taloudellisen lisäarvon tuottamisen painopistettä. Nykyinen talousmalli perustuu materiaalien ja energian läpivirtaukseen. Maasta revitty raaka-aine jalostetaan, kulutetaan ja heitetään pois. Automaatio tehostaa tätä prosessia. Mallissa on ekologinen, ekonominen ja sosiaalinen ongelma. Ympäristön rajat ylittyvät, taloudellinen kate materiaalista saadaan vain kerran samalla kun ihmistyötä ei tarvita. Seuraamme siis toimettomina vieressä kun ympäristö ja varallisuus tuhoutuvat.

Kiertotalous on vaihtoehtoinen malli, jossa tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan pitäen silmällä uusiokäyttöä, kierrätystä, päivittämistä ja uudelleen valmistusta. Kun lineaarinen talousmalli taivutetaan kehälle, luodaan samalla valtavasti uutta työtä. Englantilaisen ajatuspajan laskelmissa kaatopaikalle viety materiaalitappio on 130 euroa tonnilta ja satatuhatta tonnia jätettä luo vain 0,1 työpaikkaa. Kierrätyksessä osa materiaalin arvosta saadaan säilymään samalla kun satatuhatta tonnia kierrätettyä materiaalia luo 5–10 työpaikkaa. Uudelleenkäyttöön perustuva toiminta säilyttää lähes kokonaan alkuperäisen materiaalin arvon ja luo samalla 8–20 työpaikkaa sataatuhatta tonnia kohden.

Vähemmän, mutta kauemmin kestävää

Kiertotalouden ydin on siinä, että yritykset myyvät vähemmän mutta kauemmin kestäviä tuotteita. Tämä luo työtä huollossa ja muissa tuotteeseen liittyvissä palveluissa. Suomalainen esimerkki tästä on Kone, joka myy ratkaisuja ihmisten liikkumiseen rakennuksissa. Palvelu kattaa suunnittelun, huollon ja modernisoinnin. Liiketoiminnan tulos perustuu siis palvelumyyntiin pitkissä asiakassuhteissa ja vähäiseen raaka-ainevirtaan. Tämä merkitsee siirtymää automatisoidusta tuotannosta työintensiiviseen palveluun.

Käytännössä siirtymä kiertotalouteen luo siis lisää työpaikkoja, jotka ovat paremmin suojassa automatisaatiolta. Mielenkiintoista on se, että arvioiden mukaan kiertotalous luo työpaikkoja erityisesti myös vähän koulutusta vaativissa tehtävissä.

Kiertotalouteen siirtyminen ja tulevaisuuden työ riippuvat paljolti siitä, missä suhteessa työn ja raaka-aineiden kustannukset jakautuvat tuotannossa. Rajallisessa maailmassa pula raaka-aineista ajaa vääjäämättä vaihtoehtoiseen talousmalliin. Yhteiskunta voi suoraan luoda työpaikkoja ja nopeuttaa siirtymää ohjaamalla verotuksen painoa työstä raaka-aineiden käyttöön.

 Osallistu keskusteluun kanssamme blogissa!

Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.