Nollatuntisopimuksia koskevia lainkohtia tulee voimaan
Tämän päivän työelämässä puhekielen termi ”nollatuntisopimus” alkaa olla meille kaikille tuttu. Laki ei ole tähän asti nollatuntisopimuksia tuntenut, mutta 1.6.2018 siihen on tulossa muutos. Tuosta päivästä alkaen laki tuntee kyseiset sopimukset vaihtelevan työajan sopimuksina.
Työsuhdeturva
Työsopimuslakiin tehdyn muutoksen myötä vaihtelevasta työajasta ei saa työnantajan aloitteesta sopia, jos sopimuksella katettava työnantajan työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei myöskään saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi, kuin työnantajan todellinen työvoiman tarve edellyttää. On tärkeää huomata, että työntekijän aloitteesta vähimmäistyöaika voidaan edelleen sopia todellista työvoiman tarvetta pienemmäksi. Uusi lainkohta velvoittaa työnantajan neuvottelemaan työaikaehdon muuttamisesta työntekijän pyynnöstä, jos edellisen puolen vuoden toteutunut työaika osoittaa, että työsopimuksessa sovittu vähimmäistyöaika ei vastaa työnantajan todellista työvoimatarvetta.
Sairausajan ja irtisanomisajan palkka
Vaihtelevalla työajalla olevalla työntekijällä on lakimuutoksen mukaan oikeus sairausajan palkkaan, jos sairausaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon tai siitä on muuten sovittu. Oikeus sairausajan palkkaan syntyy myös silloin, kun on selvää, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut töissä. Jos vaihtelevan työajan sopimus on tehty esimerkiksi siten, että työaika on 8 – 40 tuntia viikossa ja maanantai on aina työpäivä, on sairausaikana oikeus sairausajan palkkaan aina maanantailta ja myös muilta päiviltä, jos niille on etukäteen sovittu työvuoroja.
Vaihtelevalla työajalla olevalla työntekijällä on työsopimuslain uuden kohdan mukaan oikeus myös irtisanomisajan palkkaan. Jos työn määrä irtisanomisaikana alittaa viimeistä työvuoroa edeltävän 12 viikon keskimääräisen työn määrän, on työnantajan maksettava työntekijälle korvausta työn määrän vähyydestä johtuvasta ansionmenetyksestä.
Nollatuntisopimus ja työttömyysturva
Vaihtelevaa työaikaa koskevia muutoksia tulee myös työttömyysturvalain kohtiin, jotka koskevat työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä. Lakimuutoksen jälkeen henkilöllä on pätevä syy erota työstä, jos työtä ei 12 viikon aikana ennen irtisanoutumista ole ollut tarjolla siten, että työ voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoon.
Henkilöllä on pätevä syy erota työstä myös silloin, kun hänellä ei ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen sen vuoksi, että työaika ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työstä maksettava palkka on alle 1 134 euroa kuukaudessa. Henkilöllä on jatkossa myös pätevä syy kieltäytyä työstä, josta maksettava kokoaikatyön palkka on alle 1 134 euroa kuukaudessa.
Ermo Inkeroinen, lakimies 2017-2020
YTK:n lakimies Ermo Inkeroinen tiesi ja tietää kait yhä, että yksikään työttömyysturvalain pykälä ei ole yksiselitteinen. Ermo myös aina tiesi ja tietää varmasti yhä, mitä lainsäätäjä on kulloinkin tarkoittanut. Omaan rauhalliseen tyyliinsä Ermo auttoi meitä kaikkia muitakin ymmärtämään missä mennään. Hieno mies!
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
