Ohjelmistorobotiikka tulee avuksi erityisesti silloin, kun järjestelmien välistä tietoa pitää pystyä hyödyntämään päätöksenteossa. Monesti järjestelmien väliset täysautomatisoinnit ovat kannattamattomia. Työmassaa pitää kuitenkin robotille olla riittävästi, jotta perustamis- ja kehityskustannukset saadaan katettua.

Samalla kun robotiikkatoteutusta varten käydään läpi prosessien kulkua, on syytä päivittää myös juurtuneita työtapoja ja ajatella asioita uusiksi. Siksi prosessien kuvaaminen ja kehittäminen onkin tärkeässä roolissa onnistumisen osalta. Kun haluttu muutos on saatu kuvattua ja prosessi opetettua robotille, niin muutoksen mittaamiseen ja seuraamiseen pitää olla aikaa. Robotillekin pitää löytyä esimies, joka kiinnostuu sen tekemisestä, valvoo suoritusta ja kehittää sen toimintatapoja.

Päätöksiin liittyvää vastuuta ei ole kuitenkaan mahdollista automatisoida, ja siksi robotiikasta ja automaatioista tuleekin enemmän toimintaa tukevaa. Muutamissa yhteyksissä asiasta onkin käytetty osuvaa nimeä, tukiäly. Tukiälyn tehtävä on auttaa meitä rutiininomaisissa tarkastuksissa, tietojen siirroissa ja valmistella asiat taustalla mahdollisimman valmiiksi. Näin asian hoitamisen sijaan jää enemmän aikaa asiakkaan palveluun.

Aluksi ohjelmistoapurin tuleminen mukaan tiimiin saattaa pelottaa. Onko minulle jatkossa enää riittävästi töitä? Varmasti jotain rutiininomaisia työtehtäviä poistuukin, mutta tukiälyn pitää auttaa arkisissa askareissa niin, että kaikki haluavat kehittää omia työtapojaan. Näin voidaan nostaa katseet hieman korkeammalle ja keskittyä paremmin asiakkaiden ongelmien ratkaisemiseen. Taikurilla on hyvä olla asiansa osaava avustaja, joka ei tee virheitä ja suoriutuu vakiolaadulla illasta toiseen. Avustajan ei ole tarkoitus varastaa showta, vaan tukea taikuria ja mahdollistaa paras mahdollinen asiakaskokemus. Parhaimmillaan näin pitäisi tulevaisuudessa työntekijän ja ohjelmistoapurinkin toimia yhdessä.