Työntekijän kädet työpöydällä.

Osa-aikainen lomautus ja työaikaraja

Saamme tällä hetkellä paljon kummastuneita yhteydenottoja työaikarajan tarkastelusta lomautetuilla. Ymmärrämme hyvin, sillä laki toimii tässä arkijärjen vastaisesti.

Ansiopäivärahan ja työnteon voi yhdistää

Ansiopäivärahan ja osittaisen työnteon voi joustavasti yhdistää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että teet osa-aikatyötä, saat siitä palkan ja samalla me voimme maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.

Soviteltu ansiopäiväraha tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan määrässä on huomioitu osa-aikatyöstä maksettu palkka. Palkka ei täysimääräisesti vähennä päivärahaa. Muutaman sadan euron suojaosan jälkeen jokainen maksettu euro vähentää 50 sentillä päivärahaa. Sivuiltamme löytyy kätevä laskuri, jolla euromääriä voi arvioida.

Jos sinut lomautetaan päivittäistä työaikaa lyhentämällä, vastaa se tilannetta, jossa teet osa-aikatyötä. Voimme siis maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, vaikka olet osittain työssä.

80 prosentin työaikaraja

Emme voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, jos työaika osittaisessa työssä ylittää 80 prosenttia kokoaikatyön enimmäistyöajasta. Tämä liittyy osa-aikatyön määritelmään. Työttömyysturvassa raja kokoaikatyön ja osa-aikatyön välille on vedetty tuohon 80 prosenttiin. Jos työaika on yli 80 prosenttia enimäistyöajasta, on kyse kokoaikatyöstä. Jos työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikatyöstä, on kyse osa-aikatyöstä.

Jos sinut on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, olet sovittelun piirissä. Riittää, että yhtenä työpäivänä yksikin tunti on vähennetty työajasta. Sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta soviteltuun päivärahaan, emmekä me voi maksaa päivärahaa, jos työaikasi ylittää 80 prosenttia kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.

Miten työaikaraja tarkistetaan?

Työttömyysturvalain mukaan päivittäistä työaikaa lyhentämällä lomautetulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen, jos hänen työaikansa, jonka perusteella palkka maksetaan, ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta kalenteriviikon tarkastelujakson aikana.

Lain mukaan vertailussa huomioidaan siis työaika, jonka perusteella palkka maksetaan. Sitä verrataan kalenteriviikon tarkastelujakson aikana niillä, jotka ovat lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä.

Palkan perusteena oleva työaika on kuitenkin harvoin työaika yhdeltä viikolta. Tyypillisestihän palkka maksetaan työnantajasta riippuen joko kahden viikon, neljän viikon tai kuukauden ajalta. Tämä johtaa siihen, että joudumme vertaamaan työaikoja, jotka eivät ole keskenään yhteismitallisia.

Kun tarkastelujaksona on kalenteriviikon enimmäistyöaika, on 80 prosentin raja esimerkiksi 30 tuntia. Jos palkan perusteena oleva työaika puolestaan on esimerkiksi kuukauden työaika, on melko todennäköistä, että se ylittää 80 prosenttia yhden kalenteriviikon enimmäistyöajasta.

Mitä kummaa, miksi näin?

Sovittelu oli aiemmin ansaintaperusteista. ”Ansaintaperusteinen” tarkoittaa sitä, että sovittelussa huomioitiin työtulo, joka oli ansaittu sovittelujakson aikana. Tässä oli haasteena se, että jäimme usein odottamaan palkanmaksua, jotta tietäisimme, millä summalla sovittelu tehdään. Tämä johti tilanteisiin, jossa osa-aikaisen työn vastaanottaminen aiheutti viiveen etuuden maksamiseen. Tämä viive saattoi olla esteenä sille, että työn uskalsi ottaa vastaan.

Ratkaisu oli siirtyminen maksuperusteisuuteen. ”Maksuperusteinen” tarkoittaa sitä, että sovittelussa huomioidaan sovittelujakson aikana maksettu työtulo. Tämä toteutettiin määrittelemällä laissa se, että soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Tämä lainkohta koskee myös päivittäistä työaikaa lyhentämällä lomautettuja.

Kun ansaintaperusteisesta sovittelusta siirryttiin tällä tavalla maksuperusteiseen, muutettiin myös tapaa, miten työaikaraja tarkistetaan. Työaikarajan tarkastelu toteutettiin siten, että työaika vaikuttaa oikeuteen saada soviteltua työttömyysetuutta vasta sillä sovittelujaksolla, jonka aikana kyseisestä työstä ansaittu palkka maksetaan. Jos tähän ei olisi tehty muutosta, olisi yksi työskentely voinut johtaa työttömyysetuuden epäämiseen kahdelta sovittelujaksolta: Ensin jaksolta, jonka aikana työ on tehty (työaikaraja ylittyy) ja tämän jälkeen jaksolta, jonka aikana palkka maksetaan (euroraja ylittyy).

Työaikarajan osalta laissa säädettiin jo ennen muutosta, että lomautustilanteissa työaikaa tarkastellaan kalenteriviikon tarkastelujakson aikana. Tähän ei lakimuutoksen yhteydessä tehty korjauksia. Tästä johtuu, että päivittäistä työaikaa lyhentämällä lomautetuilla työaikarajaa tarkastellaan vertaamalla kalenteriviikon enimmäistyöaikaa työaikaan, joka on palkan perusteena. Kuten edellä on mainittu, palkan perusteena oleva työaika on kuitenkin harvoin työaika yhdeltä viikolta, jolloin työaikarajan tarkastelu usein johtaa kielteiseen päätökseen tarkasteluviikolla.

Onko jotain tehtävissä?

Olemme siis tilanteessa, missä laki johtaa päätöksiin, jota päätöksensaajan on vaikea ymmärtää. Lain soveltamisen näkökulmasta vaihtoehtoja ei ole. Esimerkiksi sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta on hylännyt hakijoiden valitukset ja todennut, että kun henkilö on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, työaikatarkastelu tapahtuu kalenteriviikon tarkastelujaksoissa. Jos työaika, johon palkan maksaminen perustuu, ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta kalenteriviikon mittaisen tarkastelujakson aikana, ei hakijalla ole oikeutta soviteltuun työttömyysetuuteen.

Soviteltua päivärahaa koskevan lainsäädännön kehittäminen keskeytyi koronaepidemian vuoksi. Tällä hetkellä asia on onneksi taas käsittelyssä. Olemme toimittaneet lainsäätäjälle esimerkkejä tästä kummallisesta tilanteesta sekä antaneet näkemyksemme. Meidän mielestä tämä lainsäädännön omituisuus tulisi pikimmiten korjata.

Petja Eklund katsoo veikeästi kameraan - YTK

Petja Eklund, erityisasiantuntija

YTK:n Petja Eklund on tehnyt riittävästi virheitä kutsuakseen itseään erityisasiantuntijaksi. Ja onhan se erityistä, että YTK:lla on tällainenkin renessanssinero, joka kirjoittelee blogeja milloin mistäkin. Asiaa ja analyysejä, mutta harvoin tämä vekkuli pystyy vastustamaan kiusausta lirvauttaa sekaan huumoria. Kaikista hyveistään huolimatta Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.

Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.