Ehdotettu korotus tehtäisiin siten, että peruspäivärahaa nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että peruspäivärahan suuruus olisi 33,33 euroa päivältä, kun se nyt on 32,40 euroa. 

Muutos peruspäivärahaan vaikuttaa myös ansiopäivärahaan. Ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on peruspäivärahan suuruinen. Tällä hetkellä 2 500 euron kuukausipalkkaa vastaava ansiopäiväraha on ollut 67,93 euroa. Muiden seikkojen pysyessä samana, olisi vastaavilla tiedoilla laskettu ansiopäiväraha lakimuutoksen jälkeen 67,99 €. Eron suuruus riippuu ansiopäivärahan suuruudesta, mutta keskimäärin se on noin 10 euron luokkaa kuukaudessa.

Perusturvan ja ansioturvan välillä on peruspäivärahasta riippuva yhteys, jonka seuraukset ovat mielenkiintoisia. Ensinnäkin perusturvan tasokorvaukset lisäävät menoja aina myös ansioturvan puolella. Toinen mielenkiintoinen ominaisuus on se, että perusosan korotus nostaa ansiopäivärahaa, mutta pienentää ansio-osaa. Esimerkiksi edellä olevassa esimerkissä 0,93 euron tasokorotus peruspäivärahaan nostaa ansiopäivärahaa vain kuudella sentillä. Tämä johtuu siitä, että ansiopäivärahan ansio-osa lasketaan peruspäivärahaa vastaavan perusosan avulla. Edellä olevassa esimerkissä 0,93 euron tasokorotus perusosaan laskee ansiopäivärahan ansio-osaa 0,42 eurolla.

Ansio-osan rahoittavat työnantajat, työntekijät ja työttömyyskassan jäsenet. Kassan jäsenien osuus on suhteellinen osuus kokonaisesta ansiopäivärahasta, joten kassan jäsenien osuus nousee tasokorotuksen myötä. Kun perusosan korotus laskee ansio-osaa, laskee työntekijöiden ja työnantajien osuus. Säästö ei ole suuri, koska perusosan korotus näkyy myös niissä ansiopäivärahoissa (lomautus, lisäpäivät), joiden rahoitukseen valtio ei osallistu. Lisäksi kassaan kuulumattomien työttömyysvakuutusmaksut siirretään perusturvan rahoitukseen, joten kokonaisuudessaan työntekijöiden ja työnantajien eli käytännössä työllisyysrahaston rahoitusvastuu kasvaa korotuksen myötä arvion mukaan 3,6 miljoonaa euroa.