Tänään käynnistynyt #tämäkinvätystässä-viestintäkampanjamme lähtee murtamaan myyttejä ja tuulettamaan työttömyyden ummehtuneita mielikuvia. Suomen suurimpana työttömyyskassana ja jo yli puolen miljoonan jäsenen yhteisönä haluamme käyttää painoarvoamme hyvään ja uudistaa puhetta työttömyydestä. 

Suomalainen työttömyys nimittäin on muuttunut, mutta mielikuvat siitä ovat jämähtäneet menneisyyteen. Siksi toimme tänään maailmanmestari Petra Ollin muun muassa Helsingin Sanomien kanteen ja sosiaalisen median kanaviin. Osoittaaksemme, kuinka sisukkainkin meistä voi kohdata työttömyyden, ja kuinka turhaa ja haitallista negatiivinen puhe työttömistä on.   

Havahduimme mielikuvien muuttamisen tarpeeseen viimeistään alkuvuodesta. Teimme silloin yhdessä tekoälytutkimusyhtiö DrAi:n kanssa selvityksen, joka luotasi Suomessa työttömyyden ympärillä käytäviä Twitter-keskusteluita. Lopputulema ei ollut kaunista katsottavaa: somekeskusteluissa työttömyyteen liitettiin paljon alentavaa ja mitätöivää puhetta. Työttömistä puhutaan liian usein laiskoina ja luusereina. 

Me pystymme parempaan. Etenkin koronakriisin runtelemassa maailmassa, jossa työttömyys tai lomautus on osunut lähes jokaisen kahvipöytään. Kriisi nosti työttömyyden pintaan, mutta ilmiönä se on kiinteä osa yhteiskuntaamme: palkkatyön varaan rakennetun järjestelmän vääjäämätön sivutuote. Työmarkkinat eivät parhainakaan päivinä työllistä kaikkia työikäisiä. Eivätkä ne myöskään toimi ilman työnhaussa olevia ihmisiä, olivat päällä sitten kriisin tai kukoistuksen ajat. Järjestelmän valuvioista ei ole yksilöä syyttäminen, ja työttömän parjaaminen on erityisen haitallista.

Työttömyyden murros tarkoittaa sitä, että vanhat mielikuvat kilometritehtaalla jonottavista toimettomista eläteistä eivät enää päde. Työttömyys voi toki olla vaikeaa, lohdutonta ja pitkäkestoistakin, mutta yhä useammalle se on aktiivista ja vireää aikaa: uuden työn etsimistä, itsensä kehittämistä ja omien taitojen tuunaamista.   

Suuri osa nykyisistä työttömistä on osa-aikatöissä, vähennetyllä työajalla lomautuksen vuoksi, sairauspäivärahan ohella työtä tekeviä tai osa-aikaisella eläkkeellä työn ohessa. Noin esimerkiksi. Työttömät eivät myöskään ole mikään vakiojoukko, vaan väki vaihtuu koko ajan. YTK:lla työttömyysjakson keskimääräinen kesto on noin puoli vuotta.

Työttömyys on siis monimuotoista, aivan kuten työkin. Työttömyys voi olla osa myös hyvin menestyksekästä työuraa.

Työttömyyden murros on ennen kaikkea muutos asenteissamme. Emme voi ajatella työttömiä ihmisinä, jotka odottavat passiivisesti vuoroaan kansakunnan mappi ö:ssä.  

Meidän on haastettava itsemme näkemään arvo ihmisessä ja hänen potentiaalissaan. Nykyinen titteli tai asema työmarkkinoilla ei kerro kaikkea. Suomi on pieni maa, joka voi pärjätä vain, jos jokaista arvostetaan ja jokainen otetaan mukaan rakentamaan yhteistä hyvää.  

Muutos lähtee meistä kaikista. Minkä yleistyksen sinä olet valmis kaatamaan? 

——— 

Lue myös aiempi blogimme aiheesta: Työttömyys työnä