Muutama vuosi sitten työttömyysturvalaissa määrättyä omavastuuaikaa lyhennettiin seitsemästä päivästä viiteen päivään. Eli se aika, jonka päivärahan hakijan pitää olla työttömänä ennen päivärahakauden alkamista, lyheni kahdella päivällä. Tämän vuoden alusta omavastuuaika piteni taas viidestä seitsemään päivään. Ja jo nyt suunnitellaan, että vuoden 2018 alusta se lyhenee taas viiteen päivään. Jokaiselle muutokselle löytyy perustelut, kun tutkii esityksen perusteluita. Tuleva muutos liittyy siihen, että samaan ajankohtaan suunnitellaan niin sanottua aktiivimallia. Tämän mallin ajatus on aktivoida ihmisiä töihin tai koulutukseen sanktion uhalla.

Päivärahaa saisi siis jatkossa kaksi päivää aikaisemmin kuin tällä hetkellä, mutta passiivista työnhakijaa rangaistaisiin päivärahatason alentamisella tasolla, joka vastaa yhden päivärahan vähentämistä kuukaudessa. Aktiivisuutta tarkastellaan kolmen kuukauden jaksolla, jolloin passiivinen työntekijä menettää seuraavan kolmen kuukauden aikana kolmen päivärahapäivän verran rahaa. Hän on nykytilanteeseen verrattuna yhden päivän tappiolla. Jos passiivisuus jatkuu, työttömän tappio suurenee, mutta jos uudella jaksolla työtön on ollut työssä tai koulutuksessa riittävästi, hän häviää nykytilanteeseen verrattuna siis yhden päivän.

Työttömyyskassan ja sen jäsenten näkökulmasta muutokset näyttäytyvät vähintäänkin poukkoilevilta ja turhaa työtä lisääviltä. Jokainen muutos lainsäädännössä merkitsee muutoksia niihin järjestelmiin, joilla työttömyyskassat maksavat päivärahaa jäsenilleen. Muutokset merkitsevät lisäkustannuksia, jotka työttömyyskassan jäsenet maksavat.

Päivien lukumäärien muutoksiin on järjestelmissä jo totuttu, on sitten kysymys omavastuuajasta, enimmäisajasta, korotettujen maksuosien maksuajasta tai työssäoloehdon pituudesta. Ne ovat tietyn arvon muutoksia järjestelmissä.

Mutta uusi aktiivimalli vaatiikin taas oman jumppansa, jotta järjestelmä pystyy määritellyllä kolmen kuukauden jaksolla seuraamaan työttömän työssäoloa ja koulutuksia ja tekemään ohjaukset siitä, että maksaminen jatkuu entisen tasoisena tai että se alenee, jolloin työttömälle pitää myös antaa uusi päätös asiassa. Kaiken tämän pitäisi tapahtua automaattisesti, koska emme halua, että YTK:n noin 50 000 työttömällä jäsenellä pidentyy päivärahan maksuaika, kun päivärahan taso muuttuu työttömän aktiivisuudesta tai passiivisuudesta riippuen.

Ohjaavatko nämä muutokset työttömiä paremmin töihin tai koulutukseen on kai ydinkysymys? Ja sitä kannattaa kysyä vielä kertaalleen lainvalmistelussakin.