Sote-alan rokotesäännön vaikutus työttömyysturvassa
Tartuntatautilakia (1227/2016) koskeva covid-19-viruksesta johtuva väliaikainen lakimuutos (HE 230/2021) koskee sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivien työnantajien velvollisuutta huolehtia siitä, ettei henkilöstö altista potilaita ja asiakkaita koronavirustartunnalle. Kerromme, miten tämä vaikuttaa työntekijän työttömyysturvaan.
Työnantajan velvollisuus
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimivilla työnantajilla on velvollisuus 1.2.2022 lukien huolehtia siitä, että työntekijä ei altista potilaita ja asiakkaita koronavirustartunnalle. Työnantaja tekee arvion, keitä työntekijöitä lakimuutos koskee.
Vain erityisestä syystä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tehtävissä, joihin liittyy lähikontakteja covid-19-taudin vakaville seuraamuksille alttiiden potilaiden ja asiakkaiden kanssa, voi työnantaja käyttää työntekijää, joka ei ole osoittanut, että hänellä on rokotuksen tai kuuden kuukauden sisällä laboratoriovarmistetusti sairastetun koronavirustaudin antama suoja.
Jos työntekijä ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, hän voi työskennellä edellä mainituissa tehtävissä, jos hänellä on esittää enintään 72 tuntia vanha negatiivinen covid-19-testitulos.
Työnantajalla on oikeus siirtää lähikontakteja sisältyvää työtä tekevä työntekijä toisiin tehtäviin, mikäli suojaa ei voida varmistaa. Tarjottavan työn on vastattava mahdollisimman pitkälle työsopimuksessa määriteltyjä työtehtäviä. Jos työsopimuksessa määriteltyjä töitä vastaavia töitä ei ole tarjota, työnantaja voi tarjota työntekijälle muita soveltuvia töitä.
Entä jos korvaavia tehtäviä ei ole tai niitä ei halua tehdä?
Jos työntekijä ei ota korvaavia töitä vastaan tai työnantajalla ei ole tarjota muita töitä, voidaan työntekijän palkanmaksu keskeyttää, ellei toisin ole sovittu. Palkanmaksun keskeyttäminen perustuu tartuntatautilain 48 a pykälään, joten kyseessä ei ole lomautus. Rokotteesta kieltäytyminen ei ole kuitenkaan peruste työntekijän irtisanomiseen.
Mihin asti palkanmaksu voi olla keskeytyneenä?
Väliaikainen lakimuutos on voimassa 1.2.2022-31.12.2022 välisen ajan. Palkanmaksu voi olla keskeytettynä vuoden 2022 loppuun saakka. Työnteon ja palkanmaksun keskeytyminen päättyy myös silloin, kun työntekijä on saavuttanut laissa säädetyn suojan koronaa vastaan tai työnantajalla on tarjota hänelle muuta työtä.
Voinko saada työttömyysetuutta työnteon keskeytyksen aikana?
Työnteon ja palkanmaksun keskeytymisen ajalta työntekijällä ei lähtökohtaisesti ole oikeutta työttömyysetuuteen. TE-toimisto ratkaisee työttömyysturvan työvoimapoliittiset edellytykset.
Miksi työttömyysetuutta ei makseta lakimuutoksen aikana, vaikka palkanmaksu on keskeytettynä? Miten tilanne eroaa lomautuksesta?
Työttömyysetuudet ovat ensisijaisesti tarkoitettu työttömille työnhakijoille turvaamaan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja palata työmarkkinoille. Myös lomautetulle työntekijälle voidaan maksaa työttömyysetuutta, jos lomautuksen syynä on työnantajan toimintaan liittyvät tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Jos työnteko ja palkanmaksu keskeytyy, koska työntekijällä on riittämätön suoja covid-tautia vastaan, keskeytyminen ei johdu tuotannollisista ja taloudellisista syistä, eikä henkilö myöskään ole työtön. Tällaisessa tapauksessa ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Säilyykö työssäoloehtoni, vaikka palkanmaksu keskeytetään?
Työssäoloehto ei pysy voimassa, jos hakija on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta. Jos sinulle tulee yli 6 kuukauden katkos työmarkkinoilla oloon, pitää sinun kerryttää työssäoloehto kokonaan uudelleen työmarkkinoille paluun jälkeen.
Palkanmaksun ja työnteon keskeytyksen aikana henkilö ei ole työmarkkinoilla. Keskeytys ei yksinään olisi myöskään hyväksyttävä syy poissaoloon. Muita hyväksyttäviä syitä hakijalla voisi tietenkin olla, esimerkiksi sairastuminen tms.
Palkansaaja on työmarkkinoilla aina silloin, kun työ on sellaista, että se voidaan lukea työssäoloehtoon (esimerkiksi työaikaa ja palkkaa koskevat edellytykset täyttyvät). Pelkästään se, että henkilön työ- tai virkasuhde on voimassa, ei siis tarkoita, että hän olisi työmarkkinoilla. Kuten edellä on todettu, pelkästään se, että henkilön työ- tai virkasuhde on voimassa, ei tarkoita, että hän olisi työmarkkinoilla. Jos henkilö on työ- tai virkavapaalla, hänellä tulee lisäksi olla hyväksyttävä syy olla pois työmarkkinoilta, jotta työssäoloehto säilyy voimassa.
Työmarkkinoilla oloksi katsotaan se, että henkilö on ilmoittautunut TE-toimistoon. Palkanmaksun keskeytystilanteissa kannattaa siis ilmoittautua TE-toimistoon, jotta kertynyt työssäoloehto säilyisi.
Aion irtisanoutua rokotesuojan puuttumisen takia. Miten se vaikuttaa työttömyysetuuteeni?
Työsuhteen päättämisestä voi seurata 90 päivän karenssi, jonka aikana ei voi saada työttömyysetuutta. Toisesta laiminlyönnistä kuuden kuukauden aikana voi seurata 12 viikon työssäolovelvoite.
Seuraamusten välttämiseksi työnhakijalla tulee olla työttömyysturvalain mukainen pätevä syy työsuhteen päättämiselle. Esimerkiksi terveydellisten syiden kohdalla työnhakijan pitäisi osoittaa, että hän on pysyvästi työkyvytön kyseiseen työhön. Pätevän syyn arvioinnista ja seuraamusten asettamisesta päättää TE-toimisto.
Paula Virri, lakiasiainjohtaja
YTK:n lakiasiainjohtaja Paula Virri vastaa YTK:n toiminnan laillisuudesta ja vastuullisuudesta. Paulaa kiinnostavat työelämän muutosilmiöt ja työsuhteisiin liittyvän säädösympäristön kehittyminen sekä näiden vaikutukset työttömyysturvalainsäädäntöön. Vain muutos on pysyvää, ja siksi siihen sisältyy aina myös mahdollisuus.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
