Tanska – mallimaa vai jotain mätää?
Vaalikeskusteluiden aikana Tanska on vilahtanut puoluejohtajien esimerkkinä työllisyydenhoidon mallimaana. ”Tanskan mallista” puhutaan, mutta mihin sillä oikeastaan viitataan? Kävimme helmikuussa tutustumassa paikan päällä kahteen työttömyyskassaan ja kassojen yhteisjärjestöön.
Tanskassa työttömyys on selvästi matalampi kuin Suomessa, tällä hetkellä noin 5 % luokkaa. Suoraan Suomea ja Tanskaa ei kannata vertailla, koska maat ovat erilaisia jo maantieteeltään: Tanska on Pohjoismaiden pienin alueeltaan ja tihein väestöltään. Taloudella on mennyt hyvin ja läheinen suhde manner-Eurooppaan lienee hyväksi avuksi. Työmarkkinat ovat joustavia ja työvoiman liikkuvuus on hyvällä tasolla.
Meitä kiinnosti matkallamme erityisesti se, että työttömyyskassat auttavat Tanskassa jäsentensä työllistymisessä. Ylipäätään Tanskan työllisyysajattelua määrittää se, että siellä ei pyritä vaalimaan työpaikkoja, vaan suojellaan ja tuetaan työllistymistä. Se näkyy mm. siten, että kassojen yhteydessä on vaikkapa start-up-kiihdyttämö luomassa työpaikkoja. Työttömyys ei ole sosiaaliturva-asia, vaan työllisyysasia. Tämä näkyy konkreettisesti myös ministeriöissä, että työttömyys kuuluu samaan hallinnonalaan työllisyyden kanssa.
Toistaiseksi Tanskassa toimivat rinnakkain ns. Job Centerit ja työttömyyskassat. Lakeja on viime vuosina muutettu ja käytäntöjä paranneltu, mutta toistaiseksi kahden toimijan rinnakkaisuus tuntuu luovan turhaa byrokratiaa työttömien harmiksi. Esimerkiksi työttömien haastattelut tehdään molemmissa organisaatioissa.
Mitä siis ”Tanskan mallista” tulisi oppia?
Tanska on erinomainen esimerkki siitä, että kassa, joka maksaa työttömyysturvaa, on perusteltu taho hoitamaan myös jäsenen työllistymistä. Kassalla on tässä intressi, koska jäsenmaksuun vaikuttaa suoraan jäsenten työttömyys – mitä parempi työllisyys, sitä pienempi jäsenmaksu.
Kun laki mahdollistaa lavean ajattelun työttömyyskassan toiminnalle, syntyy uusia, nykyaikaisia ratkaisuja. Tästä hyvänä esimerkkinä Tanskassa Akateemisen työttömyyskassan yhteydessä toimiva yrityskiihdyttämö. Suomessa työttömyyskassoja ohjaava laki on hyvin tiukka ja rajoittava: kassa EI SAA tehdä muuta kuin hoitaa jäsentensä ansioturvan. Laki on 80-luvulta ja pykälä tuotu lakiin aikaisemmasta lainsäädännöstä, joten se on perusteluiltaan vanhentunut.
Jos kassa saisi mahdollisuuden olla mukana työllistämässä, kuten Tanskassakin, malli täytyy tehdä työttömälle helpoksi ja kassoille kannustavaksi. Siksi lakien uudistaminen ei saisi suurelle massalle tarkoittaa lisää byrokratiaa eikä myöskään pakkoa kassoille. Olemme ehdottaneet omassa lakimuutostavoitteessamme, että kassa saisi auttaa työllistämisessä, mutta sitä ei velvoitettaisi.
Ehkä yksi oppi on vielä se, että meidän olisi aika Suomessakin ajatella työttömyyttä aidosti osana työllisyyttä - lyhyenä jaksona, jolloin ollaan siirtymässä työpaikasta toiseen. Kun katsomme työttömyysetuutta pelkästään sosiaaliturvana, menetämme mahdollisuuden keskustella siitä työllistymisen ja uuden työpaikan näkökulmasta.
Auli Hänninen, toimitusjohtaja
YTK:n toimitusjohtajana Auli Hänninen haluaa yksinkertaistaa ja tehostaa suomalaista työttömyysturvaa. Kirjoituksissaan Hänninen hahmottelee rohkeasti työttömyysturvan kehityksen mahdollisuuksia ja tarjoaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään päättäjien käytettäväksi. Hänninen oli Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2017-2021. Aulin visiolla ja päättäväisyydellä rakensimme nykyaikaisen YTK:n perustan, jonka päältä tänään kurkotamme uudelleen Aulin ohjauksessa kohti korkeuksia.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
