Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.

Teknologinen kehitys ajaa luovaa tuhoa työmarkkinoilla. Huoli työpaikkojen katoamisesta on aina aiheuttanut pelkoa myös työttömyyden kasvusta. Peloista huolimatta teknologinen kehitys ei kuitenkaan ole aikojen saatossa lopettanut ihmistyötä. Kun tuotannon tehokkuus on laskenut yhden tuotteen hintoja, on ostovoima noussut ja sitä kautta muiden tuotteiden kysyntä on kasvanut. Kehitys yhdellä alalla on siis kasvattanut työvoiman kysyntää muilla aloilla. Työpaikkoja katoaa, mutta uusia mahdollisuuksia syntyy.

Työvoima voi siirtyä uusille aloille, koska työntekijä voi kouluttautua ja oppia uusia taitoja. Kiihtyvässä digitalisaatiossa työtä siirtyy ihmisiltä tietokoneille kuitenkin vauhdilla, joka ylittää yhteiskunnan kyvyn siirtää jäljelle jäänyttä ihmistyövoimaa uusiin tehtäviin – koulusta voi valmistua ammattiin, jota ei enää ole. Tällaisessa tilanteessa teknologinen työttömyys voi muuntua rakenteelliseksi työttömyydeksi.

Ihmistyön korvattavuus riippuu siitä, miten hyvin käsillä oleva tehtävän suorittaminen tai ongelmanratkaisu voidaan kuvata ohjelmaksi tietokoneelle. Tämä on sitä helpompaa, mitä enemmän tehtävässä on rutiinia, jota voidaan kuvata tarkoilla säännöillä. Kehitys on big datan myötä vauhdilla menossa eteenpäin myös rutiineihin perustumattoman tietotyön alueelle. Ohjelmat kirjoittavat jo uutisia sekä avustavat lääkäreitä ja juristeja. Huima esimerkki on The DAO -niminen yritys, joka toimii täysin automatisoidusti ilman päälliköitä tai johtokuntia. Myös tietokoneohjelmien kehittämisessä hyödynnetään jo toisia tietokoneohjelmia.

Teknologinen kehitys on ensin mekanisoinut käsityön ja nyt se on digitalisoimassa tietotyön. Kun tähän yhtälöön lisätään vielä sensorit, ei ihmistä tarvita jatkossa ajamaan autoa tai käyttämään muitakaan koneita. Murros tulee siis kiihtyvällä tahdilla koskemaan tuotantotyöntekijöiden lisäksi myös korkeaa osaamista vaativia tietotyöläisiä sekä rutiineihin perustumattomia fyysisen työn tekijöitä.

Ihmistyötä suojaa se, että ihminen on koneita parempi sosiaalisessa älyssä, luovuudessa sekä monimuotoisessa havaitsemisessa ja käsittelyssä. Siten ihminen on vielä vaikeasti korvattavissa tehtävissä, jotka vaativat läsnäoloa, vuorovaikutusta, välittämistä. Ei kuitenkaan ole mitään syytä uskoa, etteivätkö nämäkin olisi riittävällä tarkkuudella kopioitavissa. Viisitoista vuotta sitten itseään ajava auto oli fantastinen tieteiskuvitelma, mutta nykyään se on jo tylsä uutinen. Seurustelu- ja hoivarobotitkin ovat jo yleistymässä. Juju on siinä, että robotin ei tarvitse tuntea; riittää, että se herättää tunteita.

Ihmistyön korvaaminen ei ole itseisarvo, mutta se tapahtuu, jos se on kannattavaa. On mielenkiintoinen ajatuskoe viedä kehityskulku loogiseen päätepisteeseensä, ja miettiä laajemmin ihmisen roolia ja asemaa tulevaisuuden yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Monimuotoisessa maailmassa on kaikesta huolimatta helppo nähdä tilaa koneille ja ihmisille vahvuuksiensa mukaisissa tehtävissä. Samalla on varmaa, että uusia ja huikeita mahdollisuuksia on aina nurkan takana!

Jatka keskustelua Twitterissä!

Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.