Lähtökohtaisesti työttömyysvakuuttamisessa noudatetaan työskentelymaan periaatetta. Työntekijä siis vakuutetaan työttömyyden varalle siinä maassa, jossa työskentely tapahtuu. Useimmissa EU- ja ETA-maissa on käytössä yleinen työttömyysvakuutus, jolloin työntekijältä ei vaadita toimenpiteitä. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on kuitenkin käytössä vapaaehtoisuuteen perustuva, työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa tulee hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pysyy ansioturvan piirissä.

Työskentelymaan periaatteeseen on kuitenkin kosolti poikkeuksia. Jos henkilö toimii Suomesta lähetettynä työntekijänä tai virkamiehenä suomalaisen hallinnon alaisena, hän voi edelleen olla suomalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän piirissä. Euroopan unionin palveluksessa työskentelevällä on työsopimuksen tekohetkellä mahdollisuus valita, siirtyykö uuden työskentelymaan työttömyysturvan piiriin vai ei. Työskentelymaan periaatteesta voidaan tietyin edellytyksin poiketa myös esimerkiksi merimiesten, lentohenkilökunnan ja rekka-autonkuljettajien kohdalla.

Kun työntekijä palaa Suomeen eikä ole työskentelyn aikana ollut suomalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän piirissä, voidaan EU-, ETA-maissa ja Sveitsissä tehty työ tietyin edellytyksin laskea työssäoloehtoon Suomessa. Jos työskentelymaassa on suomalaista järjestelmää vastaava työttömyyskassajärjestelmä, työntekijän tulee olla kuulunut työskentelymaan työttömyyskassaan. Työttömyysvakuutuksen siirrolle työttömyyskassasta toiseen asetettu kuukauden määräaika pätee myös ulkomailla tapahtuneessa työskentelyssä. Suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi tulee siis liittyä kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutus työskentelymaassa on päättynyt.

Henkilön tulee myös täyttää työssäolovaatimus Suomessa ennen työttömyyden alkua. Jotta ulkomailla työskentely voidaan hyväksyä työssäoloehtoon, tulee henkilön työskennellä neljä viikkoa työssäoloehtoa täyttävässä työssä Suomeen palaamisen jälkeen.

Pohjoismaissa työskennelleille työttömyysvakuutuksen siirron määräaika on kahdeksan viikkoa. Myöskään Suomeen paluun jälkeinen neljän viikon työssäolovaatimus ei koske pohjoismaista paluumuuttajaa. Pohjoismaista paluumuuttajaa koskevat lievennykset ovat voimassa, jos olet paluutasi edeltävän viiden vuoden aikana työskennellyt Suomessa tai saanut Suomesta työttömyysetuutta.

Niin sanotuissa kolmansissa maissa työskentelyn vaikutus työttömyysturvaan on yksioikoisempaa. Kolmansilla mailla tarkoitetaan tässä EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin muodostaman joukon ulkopuolelle jääviä maita. Kolmansissa maissa työskennellessä työttömyysvakuutus pysyy Suomessa vain siinä tapauksessa, että henkilö työskentelee Suomesta lähetettynä työntekijänä. Tällöin edellytyksenä on muun muassa se, että työnantaja on suomalainen ja työttömyysvakuutusmaksut sekä työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan edelleen Suomeen.

Jos et ole työskentelysi aikana kuulunut suomalaisen työttömyysturvan piiriin, kolmansissa maissa tehty työ ei kerrytä työssäoloehtoa Suomessa. Vaikka työskentely kolmansissa maissa ei täytä työssäoloehtoa, katsotaan se kuitenkin lähtökohtaisesti työmarkkinoilla oloksi. Tämä tarkoittaa sitä, että aikaisemmin kerättyä työssäoloehtoa tai oikeutta työttömyysetuuteen ei menetä, vaikka työskentelisi kolmansien maiden ryhmään kuuluvassa maassa yli kuuden kuukauden ajan.

Kolmansissa maissa tapahtuneen työskentelyjakson jälkeen voi siis saada ansiopäivärahaa Suomessa, jos on säilyttänyt työttömyyskassan jäsenyyden työskentelyn ajan, asuu Suomessa ja täyttää muutenkin ansiopäivärahan saamisen edellytykset. Työssäoloehdon tulee olla tässä tapauksessa täyttynyt jostain muusta työstä kuin kolmannessa maassa tehdystä työstä.

Työtön työnhakija voi lähteä enintään kolme kuukautta kestävälle työnhakumatkalle EU-maihin, ETA-maihin tai Sveitsiin ja saada matkan ajalta ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa, jos täyttää etuuden saamisen normaalit edellytykset. Lisäksi edellytetään, että työnhakumatkalle lähtevän työnhakijan tulee olla kokonaan työtön eli työnhakumatkalle lähteminen ei ole mahdollista esimerkiksi lomautetuille. Työnhakumatkalle lähtevän tulee lähtökohtaisesti olla työtön neljän viikon ajan ennen lähtöä. TE-toimisto selvittää työnhakumatkan edellytykset, joten työnhakumatkalle lähtevän tulee olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen lähtöä sekä TE-toimistoon että työttömyyskassaan.

Työnhakijalla on oikeus työttömyysetuuteen myös tilapäisen ulkomailla oleskelun, kuten lomamatkan ajan, kunhan etuuden saamisen yleiset edellytykset täyttyvät: työnhakijan tulee olla työmarkkinoiden käytettävissä, hakea aktiivisesti työtä ja olla valmis vastaanottamaan työtä Suomesta. Tilapäinen oleskelu ulkomailla ei yleensä ole ollut pätevä syy esimerkiksi kieltäytyä työtarjouksesta tai työllistymistä edistävästä palvelusta. Ennen lomamatkalle lähtöä on siis hyvä tarkistaa, että TE-toimistolla tai kunnan työvoimaviranomaisilla on käytettävissä ajantasaiset yhteystiedot, jotta he voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä myös ulkomaanmatkan aikana.