Työelämän muutos ja pysyvyys
Tekijää tarvitaan aina. Tarve säilyy, vaikka työn tavat ja muodot muuttuvat. Tässä blogisarjassa YTK:n asiantuntijat pohtivat, miksi uusi työelämä voi jättää tekijänsä vanhojen rakenteiden ulkopuolelle.
Työelämän tulevaisuudessa jumiudutaan usein siihen, muuttuuko työelämä vai ei ja kuinka paljon se muuttuu. Toiset löytävät faktoja tukemaan sitä, että digitalisaatio ja robotisaatio vievät nykyiset työt ja tehtävät lähes kokonaan. Ja toisella puolella todetaan, että palkkatyön määrä on vain lisääntynyt ja työsuhteiden kestot pidentyneet.
Pohdin aihetta lukiessani ystäväni tulevaisuudentutkimuksen opinnäytetyötä, jonka hän teki vuoden mittaisten, työn ohella suoritettujen opintojen päätteeksi. Tutkimus käsitteli työelämän muutosta ja yhden tulevaisuudentutkimuksen metodin soveltamista tähän aiheeseen. Luettuani tekstin jäin pohtimaan, kuinka muodostan omia käsityksiäni asioista ja ilmiöistä ja kuinka riippuvainen olen esimerkiksi siitä, mitä ja miten asioista julkisuudessa puhutaan ja kirjoitetaan. Oma arvomaailmani ja uskomukseni vaikuttavat siihen, miten tietoa käsittelen ja kenen puheisiin tai kirjoituksiin uskon.
Mielestäni opiskelu työn ohella kertoo jo itsessään työelämän muutoksesta: työuran varrella kannattaa opiskella, jotta pysyy ajassa kiinni. Toisaalta toinen voi sanoa, ettei työelämä ole tältäkään osin juuri muuttunut eikä meillä ole tilastotietoa siitä, kuinka yleistä opiskelu työn ohella on. Voidaan siis väittää, että pidempikestoisia opintoja on valmistumisen jälkeen vain harvalla.
***
Jotain on kuitenkin tänäkin keväänä työelämässä muuttunut myös lukujen valossa. YTK:n tänä vuonna maksamissa ansioturvamenoissa ovat korostuneet soviteltavina maksettavat päivärahat. Se tarkoittaa sitä, että yhä useampi YTK:n jäsen on työllistynyt lyhytaikaisesti, osa-aikaisesti taikka sivutoimisesti yritystoiminnassa. Vuoteen 2015 verrattuna soviteltavan päivärahan määrät ovat kasvaneet alkuvuoden aikana 19 prosentilla. Mistä tämä johtuu, työelämän muutoksesta vai siitä, että vaikeassa työttömyystilanteessa kokopäivätyöt ovat kiven alla?
Mutta onko sillä toisaalta väliä? Eikö pääasia ole helpottaa kaikella mahdollisella tavalla työllistymistä, työn vastaanottamista ja työllistämistä? Jos seuraa julkista keskustelua, vastaus on valitettavasti ’ei’. Työn pitää olla palkkatyötä, koska niin on aina ollut. Ja siinä unohdetaan, että niin on ollut vasta teollistumisesta saakka. Jos työllistyt muuhun kuin palkkatyösuhteeseen, et tee sitä omasta päätöksestäsi - kuka nyt yrittäjäksi haluaisi!
Ja tässä talouden tilanteessa, onko olosuhteiden pakosta tapahtuva yrittäjyys pahin mahdollinen, jos muuta työtä ei ole? Yrittäjänä pysyy kiinni työelämässä ja säilyttää työmarkkinakelpoisuutensa. Yrittäminen ei ole elinkautinen vankeustuomio, vaan myös mahdollisuus päästä takaisin palkkatöihin. Lainsäädännössä pitäisi tehdä kaikki mahdollinen, jotta tukisimme työllistymistä, emme vain palkkatyötä tai yrittäjyyttä.
***
Juhana Vartiainen kirjoitti 13.5.2016 Suomen Kuvalehdessä työmarkkinajärjestelmästämme ja totesi, että ansioturvajärjestelmämme kaipaa perusteellista uudistamista. Tämä ei Vartiaisen mielestä onnistu, koska työmarkkinaosapuolet pelaavat nollasummapeliä, jossa kukaan ei voi hävitä tai voittaa mitään. Ansioturvan toimeenpanon näkökulmasta tilanne näyttää juuri tältä. Muutoksia ei saada aikaiseksi, koska joku on joltakin pois, vääristää kilpailua, helpottaa jonkun ryhmän ansioturvan piiriin pääsemistä, saattaa aiheuttaa ansioturvan väärinkäytöksiä jne.
Työttömyyskassan näkökulmasta työttömän työllistyminen on tällä hetkellä hankalaa, töitä ei ole helposti saatavilla tai niiden vastaanottaminen johtaa taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen. Samaan aikaan Sitra puhuu siitä, että piilotyöpaikkoja on jopa 270 000. Näihin ei löydy tai ei oteta työntekijöitä.
Työllistymisen ja työllistämisen näkökulmasta sekä ansioturva että työlainsäädäntö kaipaavat pikaisesti muutosta. Mutta keskitytään sen sijaan väittelemään, muuttuuko työelämä vai ei. Se ei kyllä auta työpaikkojen löytymisessä ja ihmisten työllistymisessä. Ajatelkaa, jos vaikka puolet noista piilotyöpaikoista saataisiin täytettyä, se tarkoittaisi 135 000 ihmiselle töitä.
Tulevaisuudentutkimuksen keskeisiä olettamuksia on, että tulevaisuus tehdään tämän päivän valinnoilla. Siksi vaihtoehtoisia skenaarioita kannattaa tutkia. YTK aikoo olla rohkeasti mukana tekemässä tulevaisuutta, jossa ei ole työttömyyttä.
Blogissa esitettävät kirjoitukset sekä kommentit ovat näkemyksiä ja ajatuksia työttömyysturvaan liittyvistä asioista. Niitä ei ole tarkoitettu työttömyyspäiväraha-asiaa koskevaksi neuvonnaksi ja ne myös vanhenevat. Ajankohtaista tietoa työttömyysturvasta löydät nettisivuiltamme kohdasta ”ansioturvan ABC”. Myös asiakaspalvelumme auttaa sinua, kun tarvitset neuvontaa.
Auli Hänninen, toimitusjohtaja
YTK:n toimitusjohtajana Auli Hänninen haluaa yksinkertaistaa ja tehostaa suomalaista työttömyysturvaa. Kirjoituksissaan Hänninen hahmottelee rohkeasti työttömyysturvan kehityksen mahdollisuuksia ja tarjoaa asiantuntemustaan ja näkemyksiään päättäjien käytettäväksi. Hänninen oli Perheyritysten liiton toimitusjohtajana vuosina 2017-2021. Aulin visiolla ja päättäväisyydellä rakensimme nykyaikaisen YTK:n perustan, jonka päältä tänään kurkotamme uudelleen Aulin ohjauksessa kohti korkeuksia.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
