Työttömyyden Iku-Turso ja tulevaisuuden vedenjakaja
Laaja kyselytutkimuksemme katsoo myyttien tuolle puolen ja kertoo, mitä suomalaiset ovat työttömyyden aikana tehneet. Valtaosa työttömistä on ollut aktiivisia lannistavasta pandemiasta huolimatta, mutta huoli kiinnittyy osaan nuorista.
Siellä se taas hiipii, jossain iku-tursojen, isojalkojen ja menninkäisten keskuudessa: sohvalla makaava ikiaikainen. Työtön, joka vain antaa päivien juosta tarttumatta niihin millään tavalla.
Suomalaisessa työttömyyskeskustelussa elää sitkeä myyttiolento, jota jotkut yksittäiset ideologiseksi työttömäksi ilmoittautuneet ovat toki vahvistaneet. Näissä keskusteluissa mittakaavat ovat menneet iloisesti sekaisin, ja jotkut ovat alkaneet nähdä köllöttelijöitä kaikkialla. Monet jyrisevät aiheesta tuntematta kunnolla työttömyyden ja työnhaun moninaista ja yllättävän kuormittavaa arkea.
Myytit ovat sitkeitä, mutta niitä voidaan onneksi puhkoa tiedolla. Luotasimme jälleen Jäsenpulssi-kyselytutkimuksen avulla jäsentemme tilannetta ja ajatuksia, ja saimme tällä kertaa yli 20 000 vastausta. Vastaajista 69 % on kokenut työttömyyden, eli saimme yhdellä kyselyllä näkymän yli 13 000 suomalaisen työttömyyskokemuksiin – mistä suurkiitos kaikille vastaajille. Mitä tulokset sitten kertoivat? Katsotaanpa.
Valtaosa hakee töitä ja panostaa hyvinvointiinsa
Tiedustelimme työttömiltä ja työttömyyden aiemmin kokeneilta vastaajilta työttömyysajan aktiviteeteista kysymyksellä ”Mitä seuraavista asioista teet/teit aktiivisesti oman työttömyytesi aikana?”. Passiivinen joutenolo ei päässyt kärkikahinoihin. Vaihtoehto ”En mitään erityistä” oli itse asiassa listan hännillä: niin vastasi 9 % vastaajista.
Mitkä asiat sitten nousivat kärkeen?
- 61 % vastaajista kertoi hakeneensa aktiivisesti töitä
- 47 % panosti omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi liikunnan avulla
- 27 % panosti sosiaaliseen elämään esimerkiksi viettäen enemmän aikaa perheen ja ystävien kanssa
- 22 % opiskeli omaan ammattiinsa liittyen tai kehitti omaa osaamistaan muuten.
Näiden lisäksi 15 % kertoi opiskelleensa kokonaan uuden ammatin, 15 % tehneensä osa-aikatyötä ja 11 % käyttäneensä aikaa kuntoutumiseen.
Nuoret pääosin aktiivisia, mutta osa vetäytyy
Vaikka kaikki vastaajaryhmät ovat olleet työttömyysaikana valtaosin aktiivisia, ikäryhmien ja sukupuolten välille piirtyy tilastollisesti merkittäviä eroja. Naiset ja alle 35-vuotiaat ovat olleet muita aktiivisempia työttömyysaikana. Naisista 64 % kertoi hakeneensa aktiivisesti töitä, miehistä vastaavasti 57 %. Osa-aikatyön tekeminen kasaantui puolestaan nuorille: 25–43-vuotiaista joka neljäs oli tehnyt työtä työttömyyden ohessa, kun taas yli 45-vuotiaista vain 13 %.
Siinä missä kaikenlainen toimeliaisuus ja itsensä kehittäminen korostuvat alle 35-vuotiailla, oli 18–24-vuotiaiden keskuudessa myös eniten niitä (24 %), jotka kertoivat odottaneensa työtarjousta TE-toimistolta. Kaikkien ikäryhmien vastaajista 11 % valitsi tämän vaihtoehdon. Vaikka passiivisia työtarjouksen odottajia oli siis vähän, ne korostuivat nuorimmassa ikäluokassa. Alle 25-vuotiaat korostuivat myös niiden joukossa, jotka vastasivat, etteivät olleet tehneet mitään erityistä.
Tulos tukee moneen kertaan kuultua havaintoa siitä, että nuorten aikuisten tilanne on kaksijakoinen. Myös työttömyyden kohdatessaan alle 25-vuotiaat näyttäisivät jakautuvan aktiivisiin itsensä kehittäjiin ja niihin, jotka jäävät sivummalle odottamaan vuoroaan.
Miten koronakääryleestä vapaudutaan?
Tuloksia ei voida tietenkään tarkastella ilman koronakakkuloita. Pandemia-aikana työmarkkinat eivät ole vetäneet, ja massatyöttömyys on ollut normaalitilanne ympäri maailmaa. Juuri nyt talous on lähdössä liikkeelle, mutta kyselyssä näkyy koronan muokkaama todellisuus: jähmeä, epävarma ja pysähtynyt maailma, joka kohtelee kaltoin etenkin niitä, joilla ei ole vielä juuri varallisuutta, verkostoja tai asemaa työmarkkinoilla. Eli nuoria. Passivisuus on ymmärrettävä reaktio tilanteessa, jossa omille ponnistuksille ei synny mitään vastetta.
Siihen nähden tulokset antavat mielestäni uskoa tulevaan. Valtaosalle vastaajista aktiivinen työnhaku ja itsensä kehittäminen kulkevat käsi kädessä. Toisaalta pitkään pandemia-aikaan liittyvä eristäytymisen uhka on huolestuttavan suuri etenkin niiden nuorten työttömien kohdalla, joille työnhaku on lähinnä työtarjouksen odottamista. Heitä on paljon vähemmän kuin aktiivisia, mutta heistä kannattaa olla kiinnostunut.
Lohduttavaa on kuitenkin, että toisen kyselytutkimuksemme mukaan työttömyys ei vähennä rekrytoinnin ammattilaisten kiinnostusta hakijaa kohtaan, vaan sitä pidetään hyvin tavanomaisena asiana etenkin pandemian jäljiltä. Tämä tieto antaa toivoa myös nuorille työnhakijoille: työmarkkinat vetävät jo paremmin, eikä työttömyyttä tarvitse työnhaastattelussa turhaan häpeillä.
Lauri Hannus, viestintäpäällikkö
YTK:n viestintäpäällikkö Lauri Hannus etsii yhteiskunnallisesti kiinnostavia näkökulmia ansioturvaan ja työllisyyteen. Uteliaisuus ja avoimuus ovat Hannukselle keskeisiä voimavaroja. Tuntuma työelämän muutokseen on journalistitaustaiselle viestinnän ammattilaiselle omakohtainen.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
