Hallitus on esittänyt uutta vaihtoehtoa opiskella työttömänä. Kysymyksessä olisi väliaikainen kokeilu. Ehdotus on se, että korkeakoulututkintoon johtavia opintoja voitaisiin hankkia työvoimakoulutuksena uuden korkeakoulututkinnon suorittamiseksi sellaiselle henkilölle, joka on jo aiemmin suorittanut korkeakoulututkinnon. Aiemmin korkeakoulutus työvoimakoulutuksena on näille ihmisille ollut mahdollista vain, jos tarkoitus on ollut suorittaa loppuun kesken jääneet korkeakouluopinnot.

Työttömyysturva on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseksi ja työnhaun tueksi. Yhä selkeämmin on näkyvissä poliittinen tahto kehittää turvaa myös eteenpäin kannustavaksi. Vahvana tämä vire käy erityisesti keskusteluissa, joissa pohditaan työttömyyden ja opiskelun yhdistämistä. Suomi on perinteisesti ollut hyvin koulutususkovainen maa ja on sinänsä mielenkiintoista, että työttömälle itsensä kehittäminen opiskelemalla ei ole ollut helppoa.

Nyt ehdotettu väliaikainen muutos on hyvä alku. Työmarkkinoilla on muotoutumassa työvoimapula osaajista, eikä vakiintunut rahoitus veny näihin lisätarpeisiin. Ehdotetulla muutoksella saadaan lisää resursseja opintojen tukemiseen tilanteissa, joissa joustava uudelleen suuntautuminen on tarpeen.

Huonoa on se, että muutos on väliaikainen. Säännös olisi voimassa vain vuoden 2017 loppuun. Säännöksen piiriin kuuluvien opintojen tulisi alkaa vuoden 2017 loppuun mennessä ja niiden tulisi päättyä vuoden 2019 loppuun mennessä. Väliaikaisuutta perustellaan sillä, että valmisteltavana on suurempi rahoitukseen liittyvä reformi. Nyt ehdotettu väliaikainen ratkaisu mahtuisi tämän rahoitusuudistuksen siirtymäaikaan. Väliaikaisuus näyttää siis olevan käytännön toimi, jolla uudistus saadaan toteutettua jo nyt. Toivottavasti tulokset ovat lupaavia ja järjestely saa määräaikansa jälkeen jatkoa.

Ehdotus ei toisi suoria muutoksia siihen, miten työvoimaviranomainen koulutuksia hankkii tai miten opiskelijat valitaan. Ehdotus vain laajentaa sitä joukkoa, joka tarjottuun koulutukseen voi osallistua. Yksilön valinnanvapaus opintojen suhteen ei siis kasva, vaikka joku vaihtoehto voi tulla lisää. Käytännössä ehdotuksella saatavaa resurssia tullaan todennäköisesti kohdentamaan vahvasti rakennusalalle. Jos siis olet korkeakoulutettu rakennusalan ammattilainen, olet saamassa uuden mahdollisuuden päivittää ja nostaa osaamistasi.

On hyvä, että työttömien mahdollisuuksia kouluttautua parannetaan. Poliittisilla areenoilla keskustelussa on myös nuivia sävyjä, koska samaan aikaan hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen rahoitukseen yleisesti kohdistuu leikkauksia. Toinen vastapaino keskustelussa on se, että työttömyysturvaa ei haluta suunnata korvaamaan muita opintotukia. Tässä nähdään vaarana työttömyysturvamenojen nopea kasvu ja väärä kouluttautuminen, vaikka yleinen näkemys on se, että työttömyyden ja opiskelun vapaampi yhdistäminen olisi hyödyllinen vaihtoehto työttömyyden aikaiselle toimettomuudelle.