Vaaliohjelmassaan kokoomus on valinnut vauhdikkaan linjan. Käsillä tai jo näkyvissä olevia ongelmia ei erikseen tuoda esiin. Sen sijaan kokoomus marssittaa pitkän listan keinoja, joilla se katsoo kääntävänsä Suomen nousuun. Salainen ainesosa on kokoomuksen hallussa oleva ”kasvun kaava”. Keskeistä on ”parantaa markkinatalouden toimintaa keventämällä sääntelyä ja purkamalla markkinoille tulon esteitä.”

Yksi kokoomuksen keinoista on ottaa kiinni digitalisaation mahdollisuuksista. Tähän liittyen kokoomus lupaa parantaa julkisia palveluja digitalisaation avulla. Tämä sivuaa työttömyysturvaa, jonka toimeenpano on yhä pitkälti käsityötä.

Työkalut aidolle digitalisaatiolle ovat periaatteessa olemassa, mutta käytännössä mahdollisuuksia ei paljon ole. Jos kokoomus haluaa ottaa kiinni digitalisaation mahdollisuuksista, ensimmäiseksi pitäisi saada automaattinen päätöksenanto mahdolliseksi. Tämä ei pitäisi olla vaikeaa, sillä asiasta on jo lakiesitys. Se pitäisi vielä viedä maaliin saakka.

Työttömyysturvassa digitalisaatio edellyttäisi lisäksi sitä, että tulorekisteri ja työttömyysturva saataisiin sovitettua yhteen. Käytännössä tarvitaan muutoksia siihen, mitä tietoja palkanmaksajien pitäisi tulorekisteriin ilmoittaa. Lisäksi työttömyysturvan niin sanottua tuloasetusta pitäisi jonkin verran päivittää.

Suurempi remontti olisi päivittää kokonaan ansiopäivärahan perusteena olevaa työssäoloehtoa siten, että sen täyttymiseen tarvittavat tiedot saataisiin suoraan tulorekisteristä. Nykyisellään haaste on se, että tulorekisteriin tulot ilmoitetaan silloin, kun ne maksetaan ja työttömyysturvassa tulot huomioidaan ajalta, jolta ne on ansaittu.

Vaaliohjelmassaan kokoomus on niputtanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan osaksi työelämää ja työmarkkinoita. Näiltä osin kasvun kaavaan kuuluu ansiosidonnaisen työttömyysturvan laajentaminen kaikille.

Suomen nykyinen ansioturvajärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen. Samalla turvalla on laaja rahoituspohja. Nykyjärjestelmän hyvä puoli on se, että korkean työttömyysriskin työnhakijat saavat kattavan ansioturvan uuden työn etsimiseen. Kauneusvirhe on se, että osa työnhakijoista jää turvan ulkopuolelle, vaikka kaikki osallistuvat järjestelmän rahoittamiseen.

Kokoomus haluaa ratkaista tämän epäsuhdan ulottamalla turvan kaikille. Kokoomuksen ajaman mallin huono puoli on se, että sen rahoittamiseksi kokoomuksen on tehtävä leikkauksia ansioturvan kestoon ja tasoon. Vaaliohjelmassaan kokoomus ei suoraan lupaa leikkauksia, mutta puhuu ansioturvan ”porrastamisesta”. Tällä tarkoitetaan sitä, että ansioturvan taso laskee työttömyyden keston mukaan määrävälein. Muissa yhteyksissä kokoomus on myös ehdottanut enimmäismaksuajan lyhentämistä.

Vaaliohjelmassaan kokoomus ei ota kantaa siihen, miten kaikille laajennettu ansioturva käytännössä järjestettäisiin.

Kokoomus lupaa melko laveasti uudistaa verotusta ja sosiaaliturvaa. Tarkoituksena on purkaa kannustinloukkuja, joissa työnteon lisääminen tai työn vastaanottaminen ei ole kannattavaa. Kokoomus pitää tärkeänä sitä, että työllä ansaitusta eurosta jäisi aina vähintään puolet käteen.

Ansioturvassa itsessään ei varsinaisia kannustinloukkoja juurikaan ole. Kannustinloukot syntyvät useamman eri etuuden, verotuksen ja muiden maksujen yhtälössä.