Viestimällä välitämme
Neuvonta on tärkeä osa työtämme, mutta viestimme jäsenillemme säännöllisesti myös kyselyin ja kirjein. Tällainen viestintä on näkyvä tapa välittää organisaation strategiaa, joten siksi se on meille tärkeää. Mutta miksi viestimme niin paljon? Mitä sillä tavoittelemme? Mitä jäsenemme ovat siitä mieltä?
Sain palautetta jäseneltämme liiallisen viestinnän vuoksi. Hän koki saaneensa YTK:lta viime aikoina paljon sähköpostia – omasta mielestään liikaakin. Viesti oli ystävällinen, rakentava ja sisälsi myös hyviä kehitysehdotuksia. Harmistus oli myös hyvin ymmärrettävä, koska olemme viime aikoina kyselleet paljon ja korona-aikana olemme muutenkin viestineet poikkeuksellisen paljon. Yhteydenotto intoutti kirjoittamaan aiheesta enemmänkin.
Miksi pitää tunnustella jäsenten pulssia?
Teemme kolme kertaa vuodessa puolelle miljoonalle jäsenellemme Jäsenpulssi-luotauksen. Kartoitamme sen hetkisiä fiiliksiä työelämästä, näkymiä tulevaisuudesta, mielikuvia toiminnastamme ja kysymme usein myös ajankohtaisista aiheista. Käynnistimme Pulssin koronakeväänä 2020, jolloin tarvitsimme epävarmassa tilanteessa ennustamisen tueksi mahdollisimman aitoa jäsenistön ääntä. Uskoimme, että jäseniltämme saamme hyvän kuvan siitä, miltä työpaikoilla tuntuu. Tuleeko lisää lomautuksia, alkaako paine helpottaa, kestävätkö työnantajien kassat jne.
Työttömyyskassan tehtävä on ansioturvan maksaminen sitä hakeville. Sen varmistamiseksi meidän on sekavassa koronatilanteessa – ja normaalissakin – osattava tehdä oikeita päätöksiä, jotta jäsentemme tuet eivät viivästy kohtuuttomasti. Jotta tavoitteisiin päästään, meillä on esimerkiksi oltava arvio tarvittavasta henkilökunnasta. Lisäksi meiltä siirtyy kuukausittain noin 50 miljoonaa euroa ihmisten tileille, joten rahaa on oltava riittävä määrä maksujen hoitamiseen riittävän pitkällä tähtäimellä. Varautuminen edellyttää hyviä ennusteita. Jotta pystymme ennakoimaan, meidän on hyvä saada useista eri lähteistä tietoa tueksemme.
Koska tuotamme palvelua jäsentemme ja yhteiskunnan varoilla, haluamme tehdä sen niin tehokkaasti kuin mahdollista. Kun työttömyys nousee tai laskee, se vaikuttaa suoraan toimintaamme. Sen mukaan elää myös kerran vuodessa päivittyvä jäsenmaksumme. Haluamme jäsenmaksun olevan edullinen siten, että voimme samalla taata sillä laadukkaan ja kehittyvän palvelun. Siksi siis on hyvä olla sormi koko ajan pulssilla.
Entä mitä väliä on jäsenistömme tunteilla?
Tämäpä onkin kiehtova kysymys! Kysymme tosiaan myös tunteista. Meillä on karkeasti jaettuna kahdenlaisia jäseniä: etuutta hakevia ja työssäkäyviä. Nämä ihmiset eivät ole joka kuukausi samoja, vaan vuoden aikana vaihtelua on paljonkin. Työtön hakee ansiopäivärahaa keskimäärin 4-5 kuukautta ja työllistyy sitten. Vastaavasti tällä hetkellä työssäkäyvä saattaa ensi kuussa hakea etuutta.
Hetki, jolloin jäsen asioi kanssamme on täynnä tunteita. Tilanne saattaa olla uutuudessaan hämmentävä, lakipykälät ovat vaivalloisia, taustalla voi olla pahaa mieltä irtisanomisesta tai epävarmuutta omasta tulevaisuudesta. Me haluamme olla se taho, joka ei lisää vaikeassa tilanteessa asiakkaan tuskaa. Joudumme myös joskus epäämään haettuja etuuksia, koska laki ei mahdollista maksamista. Näissäkin tilanteissa on pystyttävä saamaan aikaan inhimillinen kohtaaminen ja mahdollisuus jäsenellemme ymmärtää päätöksen perusteet.
Pyrimme siis olemaan turvallinen, avoin ja inhimillinen asiointikanava. Miten tähän sitten päästään? Tällaista herkkää suhdetta ei synnytetä hetkessä, vaan uskomme sen syntyvän vain pitkäaikaisella rakentamisella. Jotta jäsen voi hoitaa asiansa hyvillä mielin kanssamme, luottamusta on pitänyt rakentaa pitkän aikaa.
Tästä syystä kartoitamme esimerkiksi sitä, kuinka paljon jäsenemme kokee meidän välittävän hänestä. Aloitimme tämän kysymyksen tarkastelun tänä vuonna ja olemme nyt päässeet asteikolla 1-10 jo kahdeksaan. Se on mielestämme hyvä, mutta ei vielä riittävä. Luottamus rakentuu ihmisille erilaisista palikoista: osa haluaa ytimekkyyttä, toinen avoimuutta, kolmas yhteisöllisyyttä, neljäs mahdollisuutta valita haluamansa asiointitapa.
Kyselyillä ja asiakasymmärryksen keräämisellä ymmärrämme paremmin, minkälaisia tapoja vaikuttaa meidän on kehitettävä kullekin asiakkaalle. Ja sitä kautta syntyy turvallisuus ja luottamus.
Ketä sitten kiinnostaa vaikka jäsenten ajatukset työvoimapulasta?
Noh – sen pitäisi kiinnostaa aika montaa eri tahoa!
YTK on yli 500 000 suomalaisen palkansaajan yhteinen nimittäjä. Tämä joukko vastaa neljäsosaa kaikista suomalaisista palkansaajista ja antaa huikean katselukulman siihen, mihin olemme yhteiskuntana menossa.
Jäsenemme ovat siis kullanarvoisia informantteja! Ja olemme siitä kovin iloisia! Parhaimmillaan kyselyihimme on vastannut jopa yli 80 000 henkilöä. YTKlaiset edustavat hyvin laajasti koko yhteiskuntaamme: on työtöntä, työssäkäyvää, naista, miestä, koko Suomesta. Koska meillä ei ole ammattirajauksia, jäsenistö koostuu aivan kaikista ammateista. Saamme hyvin laajan perspektiivin ajankohtaisiin aiheisiin.
Jos selvä enemmistö YTK:n jäsenistä on jostain asiasta samaa mieltä (esimerkiksi siitä, että ottaa koronarokotuksen – 70 %) se kertoo vahvan viestin päättäjille. Koemme velvollisuudeksemme tuoda jäsentemme näkemykset kaikkien tietoon. Palvelemme tiedolla siis myös päättäjiä ja erilaisia sidosryhmiä. Tämä on tärkeää, koska katsomme työhömme kuuluvan myös sen, että autamme päättäjiä ja lainsäätäjää kehittämään työttömyysturvaa aiempaa paremmaksi.
Ilona Kangas, viestintä- ja asiakkuusjohtaja
Ilona Kangas johtaa YTK:n markkinointia, viestintää ja asiakkuustyötä. Ei ihme, että hän analysoi päivät pitkät ja väliin blogissakin sitä, mitä asiakkaillemme kuuluu ja miten voisimme entisestään auttaa teitä onnistumaan työelämän käänteissä.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
