Hakemusten määrät kertovat suoraan kassan jäsenten työtilanteesta. Kasvavat määrät kertovat työttömyyden lisääntymisestä ja vähenevät määrät viittaavat työllistymiseen. Ei aivan yksi yhteen, sillä hakija voi jättää jatkohakemuksen tekemättä muustakin syystä kuin työllistymisen vuoksi.

Hakemusten käsittelyn järkevän organisoinnin vuoksi hakemukset lajitellaan YTK:lla eri luokkiin. Luokissa tapahtuvat muutokset antavat tarkemman kuvan työttömyyden sisäisestä rakenteesta.

Ylätasolla hakemukset voidaan jakaa ensihakemuksiin ja jatkohakemuksiin. Ensihakemusten määrän kasvu kertoo, että työttömyys yleistyy. Jatkohakemusten määrän kasvu puolestaan kertoo siitä, että työttömyysjaksot pitenevät ja työllistyminen hidastuu.

Ylätason lisäksi hakemukset voidaan jakaa vielä sen mukaan, onko kyse työttömästä vai lomautetusta sekä onko kyseessä kokoaikainen vai osa-aikainen työttömyys tai lomautus.

Mainituilla jaotteluilla vuosi 2020 näytti YTK:lla seuraavanlaiselta:

Kuvasta nähdään, että vuoden 2020 alkupuolella hakemusmäärät olivat lievästi laskussa. Tämä on normaalia, sillä tyypillisesti tammikuussa on vuoden korkeimmat työttömyysluvut, jotka sitten pikkuhiljaa sulavat kevään mittaan.

Ensimmäisiä huolestuttavia merkkejä nähtiin helmikuun aikana. Osittain työttömien jatkohakemukset vähenivät jonkun verran. Tämä on hyvä asia, jos määrän muutokset liittyvät siihen, että osa-aikatyötä tekevät siirtyvät kokoaikatyöhön. Tässä kuitenkin myös kokonaan työttömien ensihakemukset kääntyivät lievään nousuun. Huolestuttavinta oli se, että myös kokonaan työttömien jatkohakemukset kääntyivät selvään nousuun. Jarrutus työmarkkinoilla oli alkanut.

Äkkipysähdys koettiin maalis-huhtikuun aikana, jolloin massalomautukset iskivät ja kokonaan lomautettujen ensihakemukset hyppäsivät korkeuksiin. Samalla osittain lomautettujen jatkohakemukset vähenivät jyrkästi. Tälle ei tilastoista löydy suoraan selitystä (ehkä osittaisetkin lomautukset muuttuivat hetkeksi kokoaikaisiksi lomautuksiksi), mutta näiden hakemusten määrä palasi nopeasti korkealle tasolle ja ne ovat jossain määrin hallinneet koko vuotta sen jälkeen.

Äkkipysähdyksen jälkeen kokonaan työttömien ja kokonaan lomautettujen jatkohakemukset nousivat ennätyslukemiin. Uusien lomautusten määrät lähtivät onneksi kuitenkin laskuun. Samalla myöskään uusien työttömien määrä ei noussut.

Kesän aikana jatkohakemusten määrä väheni suhteellisesti hyvää vauhtia. Osittain lomautettujen hakemukset eivät kuitenkaan samaa tahtia vähentyneet ja osa-aikatyötä tekevien hakemukset olivat jatkuvalla nousu-uralla.

Vuoden loppua kohden kaikki hakemustyypit kääntyivät jälleen nousuun. Eritoten osittain lomautettujen jatkohakemuksissa oli merkittävää nousua. Se voi selittyä sillä, että joulun aikana moni kokonaan lomautettu palasi osittain töihin. Toinen selitys on se, että aiemmin lomautettuna tai työttöminä olleet ja jo työllistyneet ovat olleet joulun aikana jälleen osittain lomautettuina.

Kun katsoo viime vuoden muutoksia, pitää muistaa, että työttömyyteen liittyvät hakemusmäärät ovat olleet poikkeuksellisen korkealla koko ajan. Toki olemme iloinneet, kun hakemusmäärissä on ollut laskua, mutta samalla on hyvä pitää mielessä verrokkina edellisvuottta, jolloin tilanteen vakavuus paljastuu pysäyttävällä tavalla.

Vuoden 2021 hakemukset ovat tähän mennessä olleet viime vuoden ennätyslukemien tasolla. Samaan aikaan maan hallitus on ottanut käyttöön tiukentuvia rajoituksia. Olemmekin ennakoineet YTK:lla hakemusmäärien tästä vielä kasvavan. Ehkä saamme kuitenkin jo hieman toivoa valoa tähän synkkyyteen, kun rokotukset edistyvät ja kesä lähestyy.