Yleinen ansioturva YTK:n jäsenen näkökulmasta
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa raportissa selvitetään yleiseen työttömyysvakuutuksen siirtymisen vaihtoehtoja. Miten nämä vaikuttaisivat YTK:n jäseneen?
Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään (30.11.2018) julkaissut selvityksen ansioturvan kehittämisestä. Selvityksessä esitetään kolme mallia, joilla Suomessa voitaisiin toteuttaa yleinen työttömyysvakuutus.
Nykyjärjestelmässä ansiosidonnainen työttömyysturva edellyttää jäsenyyttä työttömyyskassassa. Yleisessä työttömyysvakuutuksessa tämä ei olisi välttämätöntä. YTK:ssa on tällä hetkellä 416 070 jäsentä. Mitä selvityksessä esitetyt vaihtoehdot tarkoittaisivat YTK:n jäsenen näkökulmasta?
Selvityksessä tuodaan esiin kolme mallia yleisen työttömyysvakuutuksen järjestämiseksi:
Ansiosidonnainen peruspäiväraha
Yleinen kassajäsenyys
Keskitetysti hallinnoitu toimeenpano
Ansiosidonnainen peruspäiväraha
Tässä mallissa nykyinen peruspäiväraha muutettaisiin ansiosidonnaiseksi. Samalla kuitenkin säilyisi myös nykyinen ansiosidonnainen päiväraha. Palvelun näkökulmasta tämä malli ei suoraan vaikuttaisi YTK:n jäseneen. Kassajäsenyyden rinnalle tulisi kuitenkin selkeämmin vaihtoehdoksi se, että ei kuulu työttömyyskassaan.
Ansiosidonnainen peruspäiväraha olisi noin 5,5 % pienempi kuin kassan maksama ansiosidonnainen päiväraha. Kuulumalla kassaan saisi siis hieman korkeampaa työttömyysturvaa sekä kassan tarjoaman palvelukokemuksen.
YTK:lla mitataan asiakastyytyväisyyttä jatkuvasti ja sen pohjalta toimintaa on pitkään kehitetty. Saamamme palautteen perusteella jäsenemme pitävät meistä ja kiittävät saamaansa palvelun laatua.
Yleinen kassajäsenyys
Tässä mallissa jäsenyys työttömyyskassassa olisi pakollinen. Vaikutus YTK:n jäseniin riippuisi siitä, miten pakollinen kassajäsenyys toteutettaisiin. Olisiko se työnantajan velvollisuus huolehtia asiasta ja liittää henkilö kassaan vai olisiko siinä itsellään valinnanvaraa?
YTK:n tarjoama palvelu säilyisi lähtökohtaisesti samanlaisena. Pakollinen kassajäsenyys kuitenkin todennäköisesti vaikuttaisi kassojen jäsenmaksuihin ja mahdollisiin jäsenrajauksiin. Tämä malli tiivistäisi nykyistä kassakenttää eli nykyisestä 26 työttömyyskassasta siirryttäisiin muutamaan suurempaan kassaan. Jos kassajäsenyyteen jäisi valinnanvapautta, tulisi sitä myöden YTK:n jäsenelle uusia vaihtoehtoja hoitaa työttömyysvakuutuksensa.
Kun kassajärjestelmään tulisi enemmän läpinäkyvyyttä ja toiminnan tehokkuus vaikuttaisi selkeämmin jäsenmaksuun, voisi YTK:n ja muidenkin kassojen jäsenet paremmin kilpailuttaa työttömyysvakuutuksensa tarjoajan.
Keskitetysti hallinnoitu toimeenpano
Tässä mallissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan toimeenpano siirrettäisiin yhdelle toimijalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että YTK:n nykyisenkaltainen palvelu kokisi muutoksia ja jäsenien valinnan mahdollisuudet kaventuisivat. Jäsenen näkökulmasta asiointi työttömyysturva-asioissa siirtyisi erilaiseen toimintaympäristöön ja sitä myöden tulisi muutoksia asiakaskokemukseen. Erillistä kassajäsenmaksua ei enää kerättäisi.
Muut vaikutukset
Jokainen selvityksessä esitetty muutos lisäisi vuosittaista rahoituksen tarvetta sadoilla miljoonilla euroilla. Selvitys ei ota kantaa siihen, miten muutokset rahoitettaisiin. Käytännössä vaihtoehtoina ovat työttömyysvakuutusmaksujen ja verojen korotukset tai turvan tason ja sen keston leikkaaminen. Maksujen korottaminen tuntuisi kaikilla palkansaajilla ja muilla veromaksajilla. Turvan leikkaaminen kohdistuisi työttömiin.
Esitetyt järjestelmämuutokset ottavat kantaa siihen, miten ansiosidonnainen työttömyysturva saataisiin ulotettua kaikille palkansaajille yhtäläisesti. Esitetyt vaihtoehdot eivät huomioi etuuslainsäädäntöä, tekniikan kehitystä, toimintakulttuuria tai asiakaskokemusta. Käytännössä jokainen selvityksessä arvioitu vaihtoehto aiheuttaa kehitystarpeita ja muutospainetta kaikilla näillä osa-alueilla, jotta etuutta hakevan tuki työllistymiseen sekä myönteinen asiakaskokemus saadaan turvattua.
Sosiaaliturvauudistus
Puolueilla on yhteinen näkemys siitä, että seuraavalla vaalikaudella pitää aloittaa sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Puolueilla on erilaisia näkemyksiä siitä, miksi uudistus tarvitaan ja myös niistä keinoista, joilla turvaa pitäisi uudistaa. Tässä vaiheessa melkein kaikki puolueet ovat jo julkaisseet omat pamflettinsa sosiaaliturvan uudistuksesta.
Sosiaaliturvauudistuksen parissa toimii myös valtioneuvoston hanke, joka on kartoittanut ja selventänyt sitä, mistä sosiaaliturvan uudistuksesta puhuttaessa oikein puhutaan.
Petja Eklund, erityisasiantuntija
Petja Eklund tuottaa YTK:lla asiaa ja analyysejä. Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
