Yrittäjän perheenjäsenestä muovataan välimallin palkansaajaa
Muusta lainsäädännöstä poiketen yrittäjän perheenjäsen voi työttömyysturvalakia sovellettaessa olla yrittäjä, vaikka tämä ei itse omistaisi yrityksestä mitään. Tämä kiusallinen epäkohta on roikkunut laissa jo kauan ja pahimmillaan se on johtanut kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintöihin ja jopa rikosepäilyihin. Nyt tähän on tulossa parannus. Kokonaan menneisyydestä ei välttämättä kuitenkaan päästä eroon, sillä lakimuutoksen luonnokseen on yrittäjän perheenjäsenelle sorvattu ikäviä poikkeuspykäliä.
Lakimuutoksen luonnoksessa yrittäjän ei-omistavasta perheenjäsenestä tehdään palkansaaja. Tämä korjaa työttömyysturvalain räikeimmän epäkohdan. Tästä on syytä hallitusta ja lainsäätäjää kiittää.
Samalla kuitenkin aiotaan luoda uusia poikkeuksia, jotka asettavat yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen perusteetta eriarvoiseen asemaan verrattuna tavalliseen palkansaajaan. Tästä on syytä hallitusta ja lainsäätäjää moittia.
Hämmentävää logiikkaa
Poikkeuksellisesti yrittäjän perheenjäsenen työssäoloehto olisi 52 kalenteriviikkoa sen sijaan, että se olisi 26 kalenteriviikkoa kuten kaikilla muilla palkansaajilla. Luonnoksessa ei punnita sitä, missä määrin ei-omistava perheenjäsen on perusteltua asettaa tällä tavoin eriarvoiseen asemaan kuin muut palkansaajat.
Toinen uusi epäkohta luonnoksen perusteella olisi se, että tällaista uutta poikkeukseen perustuvaa työssäoloehtoa ei voi laskea yhteen tavallisen työssäoloehdon kanssa. Keskeisin peruste tälle on, että se ei ole heikennys nykytilaan. Logiikka on hämmentävä. Nykytilanteessa eriarvoisessa asemassa olevan ihmisryhmän syrjimistä voidaan keinotekoisesti jatkaa, koska se ei ole heikennys! Toinen peruste on se, että turvaa ei haluta tarpeettomasti monimutkaistaa. Tämä on kuitenkin pelkkä itseaiheutettu lillukanvarsi verrattuna siihen, että ylipäätään luodaan uusi työssäoloehdon laji.
Kustannuslaskelmaa pitää tarkentaa
Yrittäjän ei-omistavan perheenjäsenen aseman ratkaiseminen lisää työttömyysturvamenoja, mutta luonnoksessa ei ole laskettu riittävällä tavalla auki esimerkiksi työttömyysvakuutusmaksukertymää. Kasvava työttömyysvakuutusmaksukertymä vähentää kustannusten nousun nettovaikutusta. Näyttää siltä, että luonnoksessa on arveltu työttömyysvakutusmaksuja kertyvän vain 52 kalenteriviikon ajalta. Meidän havaintojemme mukaan yrittäjien ei-omistavien perheejäsenten työsuhteet kestävät kymmeniä vuosia.
Erikseen ei ole myöskään arvioitu, miten tavallinen 26 kalenteriviikon työssäoloehto eroaa kustannuksiltaan 52 kalenteriviikon työssäoloehdosta, vaikka tämä on lähtökohtainen vaihtoehto ehdotetulle.
Yksinkertainen ratkaisu
Yksinkertainen ja ilmeinen ratkaisu olisi pitäytyä työttömyysturvalain yrittäjämääritelmän muutoksessa ja jättää muut ehdot ennalleen.
Seuraan asian etenemistä ristiriitaisin tuntein. Iloitsen siitä, että perusongelma saadaan ratkaistua. Samalla olen tyrmistynyt siitä temppuilusta, mitä ratkaisuun on kirjoitettu sisään. Toivoisin poliittisilta päättäjiltä sekä lainsäätäjältä rohkeutta viedä tämä kerralla maaliin. Yrittäjän ei-omistavaa perheenjäsentä ei ole mitään perustetta pitää eriarvoisessa asemassa kuin muita palkansaajia.
Käy katsomassa asiaa ministeriön hankesivulta.
Lisäys 19.11.2018 / Hallituksen esitys (HE 236/2018) asiasta annettiin 15.11.2018.
Petja Eklund, erityisasiantuntija
Petja Eklund tuottaa YTK:lla asiaa ja analyysejä. Eklund jaksaa aina puolustaa ihmistä ja avointa yhteiskuntaa. Normit ja instituutiot ovat kansalaisia varten, eivät koskaan toisin päin.
Käsittelemme tässä blogissa työttömyysturvan ja työelämän ilmiöitä. Kirjoituksilla osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun ja pohdimme ajankohtaisia tapahtumia. Blogi ei ole neuvontaa. Neuvontaa työttömyysturva-asioissa saat asiakaspalvelustamme sekä ohjeet ja tuki -osiosta.
