Yksityisten työalojen ja toimihenkilöiden työttömyyskassa eli ”Loimaan kassa” perustettiin keskellä 1990-luvun lamaa. Työttömyyskassa aloitti toimintansa 1. päivä tammikuuta 1992 ja noin kymmenen vuotta myöhemmin siitä oli kasvanut maan suurin työttömyyskassa. Nyt 25 vuotta myöhemmin työttömyyskassa tunnetaan nimellä YTK. Toisin kuin muiden työttömyyskassojen, YTK:n jäsenmäärä jatkaa tasaista kasvuaan. Toimipiste sijaitsee yhä Loimaalla.

YTK:n perustamisen taustalla oli varsinaissuomalaisista pienyrittäjistä koostuneen ryhmän ajatus järjestää työntekijöidensä, perheenjäsentensä ja oma työttömyysturva. Vaikka työttömyyskassalaki totesi selvästi, ettei työttömyyskassajäsenyyden ehtona saanut olla minkään yhdistyksen jäsenyys, näin käytännössä kuitenkin oli, kun työttömyyskassajäsenyys tuli ammattiliittojäsenyyden kautta. Suomessa oli suuri joukko ihmisiä, jotka kaipasivat sitoutumatonta kassaa ammattiyhdistysliikkeen ulkopuolelta ja olivat tästä syystä työttömyysturvan ulkopuolella. Lisäksi useilla ihmisillä ei ollut luontaista omaa ammattiliittoa, johon kuulua.

Laman vaikutukset alkoivat 1990-luvun alussa näkyä entistä selvemmin työmarkkinoilla. Samaan aikaan suomalaisen työttömyysturvan järjestämisestä käytiin keskustelua julkisuudessa, mikä edisti uuden työttömyyskassan perustamista.

Sosiaali- ja terveysministeriön myöntävän päätöksen jälkeen YTK:n jäsenmäärä lähti nousuun ja levisi nopeasti Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Valtion ja työnantajien maksuosuuden saaminen edellytti tuolloin 3000 vakuutettua, ja Loimaan kassassa määrä saavutettiin kolmessa viikossa. Heti vuoden 1992 alussa YTK alkoi työllistää ihmisiä. Nykyään YTK on noin 140 työntekijällään suurimpia työnantajia Loimaalla. 

1990-luvun aikana Ylempien Osuustoiminnallisten Toimihenkilöiden Työttömyyskassa ja Urheilutoimihenkilöiden Työttömyyskassa sulautuivat YTK:hon. Jäsenmäärä on kasvanut vuodesta toiseen ja vuosina 1992–2002 jäsenmäärä nousi noin 18 200 jäsenellä vuodessa. Vuonna 2002 YTK oli noin 200 000 jäsenellään Suomen suurin palkansaajakassa. Joulukuussa 2016 YTK:lla on noin 380 000 jäsentä.

YTK:n suorajäsenyyteen perustuva toiminta oli kannanotto yhteiskunnallisen tasapuolisuuden toteuttamiseksi tärkeässä toimeentuloa koskevassa asiassa.

Yrittäjien työttömyysturva muuttui 1.1.1995 yrittäjäkassojen perustamisen myötä.  Yrittäjien työttömyysturvaa hoitamaan perustettiin kaksi työttömyyskassaa. Yrittäjien työttömyyskassoissa on vieläkin yrittäjien määrään nähden melko vähän jäseniä, noin 35 000. Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassa voi olla vain palkansaajille tai yrittäjille, joten YTK ei saa tällä hetkellä hoitaa yrittäjien ansioturvaa. Olemme olleet aktiivisia lainsäädännön kehittämiseksi tässä asiassa. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä esitetään ns. yhdistelmävakuutusta, jonka kehittämiseen YTK on antanut panostaan.

Vuonna 2001 YTK teki muutoksen sääntöihinsä, ja 29.10.2001 alkaen kassaan sai liittyä myös julkisen sektorin työntekijät. Sääntömuutoksen yhteydessä kassa vaihtoi nimensä YTK-työttömyyskassaksi. Toinen suuri muutos tapahtui 4.3.2005, kun YTK:hon pystyi liittymään myös kirkon ja seurakuntien työntekijät. Nimi vaihtuu Yleinen työttömyyskassa YTK:ksi. Näin siitä tuli ensimmäinen kaikille palkansaajille avoin työttömyyskassa.

Vuonna 2006 perustettiin YTK-Yhdistys, johon työttömyyskassan jäsenillä on mahdollisuus liittyä. YTK-yhdistys tuottaa jäsenilleen perusturvaa ja luo kohtaamispaikkoja työlle ja tekijöille. Perustamisvuonna yhdistyksen jäsenmäärä nousi lähes 30 000 jäseneen. Tämän jälkeen jäsenkehitys on ollut nousujohteista, ollen vuoden 2016 lopussa noin 120 000. YTK-yhdistyksen jäsenmaksu on 19 euroa vuonna 2017.

Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että meillä on Suomen paras asiakaspalvelu vuonna 2020. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työtön jäsen saa päivärahansa mahdollisimman joutuisasti. YTK:n työntekijöiden käsien ja silmien kautta kulkee noin 2300 päivärahahakemusta päivittäin. Maksamme tänä vuonna työttömyyspäivärahaa noin 675 miljoonaa euroa.

Parhaan palvelun varmistamiseksi haluamme myös viestiä ja neuvoa työttömyysturva-asioista mahdollisimman hyvin. YTK:n työntekijät vastaavat päivittäin noin 1200 yhteydenottoon. Tämä tarkoittaa vuonna 2016 yhteensä noin 315 000 puhelua ja sähköistä yhteydenottoa.

YTK:lle tulee vuoden 2016 lopussa täyteen 25. toimintavuosi. Jäsenmäärämme on edelleen tasaisessa kasvussa. YTK ottaa osaa työelämää ja työttömyysturvaa koskevaan julkiseen keskusteluun kehittääkseen suomalaista työttömyysturvaa paremmaksi.