Työttömyyskassojen juuret ulottuvat viime vuosisadan alkuun, jolloin paikallisilla ammattiyhdistyksillä oli erilaisia tukikassoja jäsenilleen. Käytännössä näiden merkitys oli vähäinen, koska mahdollisuudet järjestää rahallista tukea työttömille jäsenille oli rajattu ja vähäinen. Samaan aikaan rakennettiin itsenäistä Suomea. Koska siinäkin mahdollisuudet olivat rajattuja ja vähäisiä, jäi työttömyysturvan kehittäminen taka-alalle. Ensin piti saada kuntoon eläke- ja sairausvakuutusjärjestelmät.

Työttömyysturvan rakentaminen oli myös poliittisesti hyvin riitaisaa, koska työttömyyden syistä oli hyvin erilaisia käsityksiä ja samalla laajempi rahoituspohja olisi väistämättä tarkoittanut tulonsiirtoja eri väestöryhmien välillä, jolloin uudistuksia vastustettiin myös edunvalvonnallisista syistä. Erilaisten käänteiden jälkeen Suomi valitsi ns. kassalinjan, jossa vapaaehtoisen vakuutuksen rahoitukseen osallistuvat työnantajat, työntekijät ja valtio yhdessä.

Loimaalainen tekstiilialan yrittäjä Juho Paloheimo oli innovatiivinen ja toimeentarttuva. Hän käynnisti liikkeen, joka synnytti lain hengen ja kirjaimen mukaisen itsenäisen työttömyyskassan.

Työ kantoi hedelmää ja uusi kassa perustetiin syksyllä 1991 ja toiminta aloitetiin 1992 tekstiilitehtaan nurkassa. Jälkeenpäin muutoksen voi kehystää myös osaksi sitä kehitystä, jossa suomalainen teollisuusyhteiskunta kehittyi palvelu- ja myöhemmin tietoyhteiskunnaksi.

Uuden työttömyyskassan perustaminen ei jäänyt pelkäksi käytännön kokeeksi. Kassan jäsenmäärän jatkuva ja voimakas kasvu kertovat väistämättä siitä, että tilausta oli ja on. Jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja nyt jäseniä on jo yli puoli miljoonaa. Poikkeuksellisen YTK:n tarinasta on tehnyt myös se, että sen on ollut avoin työttömyyskassa kaikille eri alojen ammattilaisille.

Vuosien varrella YTK on kehittynyt alkuaikojen startupista vakiintuneeksi asiakaslähtöiseksi asiantuntijaorganisaatioksi. YTK:n tehtävä on ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Hieman vajaa kymmenen vuotta sitten päätimme hoitaa tehtävän korostetusti asiakaskokemus edellä. Tästä alkanut pitkäjänteinen työ on johtanut siihen, että teemme työmme YTK:lla välittäen ja asiakkaan tunteita kuunnellen. Tällainen työ näkyy tyytyväisissä asiakkaissa ja samalla se myös tekee itse työstä työntekijöille merkityksellistä ja motivoivaa.

On mielenkiintoista katsoa YTK:n vuosia taaksepäin ja ihmetellä sitä, miten täällä on osattu tehdä oikeita ratkaisuja ajoissa. Jos ajattelee YTK:n innovatiivista alkua, sen ei toisaalta pitäisi yhtään ihmetyttää: YTK:n perimässä ja kulttuurissa on eteenpäin suuntautuvaa asennetta, joka näkyy kaikissa YTK:n työntekijöissä ja se resonoi suoraan myös asiakkaissa.

Tulevat vuodet ja vuosikymmenet tuovat monia muutoksia meille kaikille. Myös YTK tulee kulkemaan tässä muutosten virrassa. YTK:n tavasta tehdä ja olla voi päätellä, että YTK elää jatkossakin muutosten mukana ja pitää paikkansa asiakkaiden ja työntekijöiden sydämissä.