Täällä YTK:lla meitä kaikkia haastetaan mukaan projekteihin kehittämään yhdessä työn tekemistä uusilla tavoilla. Näin pääsemme kohti parempaa asiakaspalvelua ja samalla me tekijät pääsemme sanomaan omat mielipiteemme. Villeistäkin ideoista voi saada kehittämisen pohjalle ajatuksen ja välillä taas käytäntö osoittaa, että ideat eivät toimineetkaan niin kuin oli ajateltu. Ei voi tietää, jos ei rohkeasti kokeile!

Testasimme juuri esimerkiksi päivärahamaksatuksen osalta uudenlaista tapaa tehdä ja jakaa työtä yhdessä. Teimme samaa työtä kuin muutenkin, mutta uudella tavalla jaettuna kolmen kollegan kesken. Jaoimme työtehtäviä viikon jaksoihin ja aina viikon jälkeen pyöräytettiin tehtävä seuraavalle, niin että jokainen teki jokaista tehtävää. Saimme jo muutaman viikon testauksella hienoja tuloksia ja kokemuksia. Huomasimme myös, että vanhat työskentelytavat olivat osittain tiukassa ja sellaisen muuttaminen vaati meiltä jokaiselta muutoksia ajattelutavoissa.

Voin kokemuksesta sanoa, että projekteissa saa onnistumisen tunteita ja ne lisäävät toisen tekijän työn ymmärtämistä ja arvostamista. Se on myös kulissien taakse kurkistamista, prosessien ymmärtämistä sekä kokonaiskuvan hahmottamista. Projektit ovat usein myös rutiinien rikkomista hyvässä mielessä.

Kun olen haastanut itseäni ja lähtenyt rohkeasti mukaan yhdessä toisten YTK:laisten kanssa kehittämään uutta, niin huvittuneena muistelen aikoja, jolloin tein asioita niin kuin ne on aina tehty.

Nyt on jo itsestään selvyys, että tätähän se meidän YTKlaisten arki on: Palvelemme asiakkaitamme kehittämällä YTK:ta yhdessä vielä paremmaksi meille kaikille.