Tietoa työpaikoille ja työnantajille

Kun käsittelemme hakemuksia, saatamme joskus tarvita työnantajalta tarkentavia tietoja. Voit lähettää pyydetyt liitteet nettisivujemme kautta.

1. Jäsenyys työttömyyskassassa
   Varmista, että työntekijäsi ovat jäseniä työttömyyskassassa. Ansioturvan saamisen edellytys on, että lomautettu tai työttömäksi jäävä työntekijä on kerännyt työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenenä. tieto jäsenyydestä työttömyyskassassa ei sinänsä kuulu työnantajalle, mutta voit siitä huolimatta muistuttaa ja kertoa työttömyyskassajäsenyyden tärkeydestä. Suomessa on puolisen miljoonaa palkansaajaa, joilla ei ole jäsenyyttä työttömyyskassassa. Osalla syynä on se, että he eivät ole tietoisia kassajäsenyyden tärkeydestä.
   
   Työssäoloehdon pituus on 26 kalenteriviikkoa eli puoli vuotta. 
   
   Kassan jäsenenä työntekijän ansiotaso on vakuutettu työttömyyden ja lomautuksen varalta. Työnantaja voi auttaa tässä. Kun työntekijä tuntee itsensä turvatuksi, on sillä myönteinen vaikutus työpaikan ilmapiiriin.

2. Tulorekisteri

   Ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä tai lomautusta edeltävistä tuloista. Työttömyyskassa saa tulotiedot tulorekisteristä. Näin ainakin siis periaatteessa. Tässä työnantaja voi olla merkittävästi avuksi. Jos ilmoitat tulorekisteriin vain suppeat tiedot, joutuu työttömyyskassa pyytämään lisäselvityksiä. Käytännössä tämä tarkoittaa erillistä palkkatodistusta, mikä vie työnantajan aikaa ja samalla se viivästyttää etuuden maksamista lomautetulle tai työttömäksi jääneelle työntekijälle.

   
   ​​​​​​​Voit auttaa työntekijöitäsi ilmoittamalla tulorekisteriin laajat tiedot ja tarvittaessa vielä kaikki vapaaehtoisetkin tiedot. Näin työttömyyskassa pystyy tulorekisterin tiedoilla laskemaan työssäoloehdon ja ansiopäivärahan määrän ilman ylimääräisiä selvittelyjä. Tämä helpottaa kaikkien elämää. Erityisesti sujuvuus auttaa työntekijää, joka saa etuutensa ilman tulotietojen selvittelystä johtuvia viiveitä.

3. Työttömyysturvainfo

   Kun työttömyys tai lomautus uhkaa, on työntekijällä suuri huoli siitä, miten hänen toimeentulonsa käy. Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa on kattava ja toimiva mutta yhtä kaikki myös monimutkainen. Samalla julkisessa keskustelussa on usein esillä tapauksia, joissa turva ei ole toiminut. Tämä kaikki herättää ja ylläpitää huolta, joka vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin. Helpoin ja kätevin tapa on järjestää työntekijöille työttömyysturvainfo, johon voi kutsua YTK:sta asiantuntijan kertomaan siitä, miten homma toimii. Myös Kelasta ja TE-toimistosta voi kysyä asiantuntijaa.

   
   Me pystymme hoitamaan työttömyysturvainfoja etäyhteyksin. Riippuen tilanteesta, voimme myös saapua paikan päälle. 

4. Eväät työllistämiseen

   Työttömyysuhka, työttömyys ja lomautus ovat työelämän käännekohtia, joita ei tarvitse yksin kohdata. Esimerkiksi YTK-yhdistys tarjoaa jäsenilleen monenlaista tukea näihin työelämän käännekohtiin. Työ kannattaa aloittaa ajoissa. Näin työnantaja ja työntekijä voivat yhdessä kolmannen osapuolen avulla varmistaa, että mahdollinen työttömyysaika jää mahdollisimman lyhyeksi. Työttömyysajan voi käyttää monella tavalla hyödyksi. Samalla on hyvä pitää mielessä tilastojen osoittavan sen, että pitkittyvä työttömyys heikentää työllistymisen todennäköisyyttä. Siksi yksi tehokkain keino työnantajalle auttaa työntekijöitään on hakea jo ennakkoon apua. Näin työntekijöille voidaan rakentaa polkua eteenpäin jo ennen kuin sen hetkiset työt päättyvät.

Lomautus voidaan toteuttaa joko kokoaikaisena, jolloin työvelvoite poistetaan kokonaan tai osa-aikaisena, jolloin lyhennetään päivittäistä tai viikoittaista työaikaa.

Kokoaikaisen lomautuksen ajalta työntekijä voi hakea täyttä päivärahaa. Jos työntekijä tekee lomautuksen aikana satunnaisia kokonaisia työpäiviä, ei näiltä päiviltä ole oikeutta ansiopäivärahaan.

Jos työntekijä lomautetaan viikoittaista työaikaa lyhentämällä, hän voi hakea täyttä päivärahaa lomautuspäiviltä. Työpäiviltä ei makseta ansiopäivärahaa. Lomauttaminen viikoittaista työaikaa lyhentämällä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on vain kokonaisia lomautus- ja työpäiviä.

Jos työntekijä on lomautettu päivittäistä työaikaa lyhentämällä, työntekijä voi hakea soviteltua ansiopäivärahaa. Soviteltu ansiopäiväraha tarkoittaa sitä, että palkka huomioidaan ansiopäivärahan määrässä. Lomauttaminen päivittäistä  työaikaa lyhentämällä tarkoittaa sitä, että työntekijällä on lomautuksen vuoksi osittaisia työpäiviä. Lue lisää siitä, miten työnteko lomautuksen aikana vaikuttaa ansiopäivärahaan. 

Vuorotteluvapaa on työntekijän, työnantajan ja työvoimaviranomaisen yhteinen sopimus. Vuorotteluvapaa on työntekijälle mahdollisuus 100–180 kalenteripäivän kestävään vapaaseen. Työnantajana sitoudut palkkaamaan vastaavaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Työtehtävien ei tarvitse olla samat.

Sijaisen työsuhde on määräaikainen työsopimus, joka lakkaa sovitun määräajan päättyessä. Jos sijaisen työsuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä, jatkuu vuorotteluvapaa sovitusti loppuun saakka.

Tee vuorottelijan kanssa vuorotteluvapaasopimus ja toimita se TE-toimistoon ennen vuorotteluvapaan alkamista. TE-toimisto tarkastaa vuorottelijalta vapaalle jäämisen edellytykset.

Vuorottelija lähettää meille vuorotteluvapaakorvaushakemuksen. Sen liitteeksi tarvitsemme vuorotteluvapaasopimuksen. Hakemuksen voi lähettää jo ennen vapaan alkamista.  Hakemuksen perusteella teemme ratkaisun korvauksesta. Maksamme vuorottelukorvauksen takautuvasti neljän viikon jaksoissa. Maksuja ei tarvitse erikseen hakea.

Lue lisää vuorotteluvapaasta sivuiltamme.

Täältä voit ladata YTK:n jäsenyydestä kertovan julisteen sähköiseen käyttöön tai tulostettavaksi vaikka työpaikan ilmoitustaululle. Halutessasi voimme myös lähettää julisteita työpaikallesi. Ota tällöin yhteyttä asiakaspalveluumme!

Lataa tästä YTK-juliste ruotsiksi tai englanniksi.

Tämä palvelu on tarkoitettu vain työnantajien ja viranomaisten käyttöön. Jäsenen tulee lähettää omat liitteensä suoraan OmaYTK-palvelun kautta.