Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Usein kysyttyä

Ansioturvan ABC

Milloin minun päivärahani ovat tilillä?

Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa Käsittelyaikataulusta. Huomaathan kuitenkin sen, että käsittelyaika voidaan luvata vain niille päivärahahakemuksille, joissa on kaikki tarpeelliset tiedot ja liitteet. Ensimmäisten hakemusten osalta käsittelyaikatauluun on merkitty se päivä, jolloin hakemus otetaan käsittelyyn. Jos kaikki on kunnossa ja hakemus saadaan kerralla käsiteltyä, kuluu vielä kaksi pankkipäivää, ennen kuin maksu näkyy tililläsi. Sen sijaan soviteltavien, liitteellisten ja  kokonaan työttömien jatkohakemusten osalta käsittelyaikataulussa on maksupäivä, joka tarkoittaa sitä päivää, kun päivärahat ovat tililläsi. Maksupäivälupaus edellyttää siis myös sitä, että hakemuksen käsittelemiseksi ei tarvita lisäselvityksiä.

Miksi päivärahastani on peritty veroa 25 prosenttia, vaikka olen toimittanut teille muutosverokortin, jossa ennakonpidätysprosentti on 14%?

Jos muutosverokortin määräys koskee palkkaa, nostetaan ennakonpidätysprosentti Verohallinnon päätöksen mukaisesti vähintään 25 prosenttiin.

Jos olet meillä päivärahan tai vuorottelukorvauksen saajana, hanki etuutta varten oleva muutosverokortti ja toimita se meille. Silloin ennakonpidätys toimitetaan muutosverokortin prosenteilla eikä sitä koroteta automaattisesti 25 %:iin.

Muutosverokortin tietoja emme saa suoraan verottajalta. Voit hankkia muutosverokortin Verokortti verkossa -palvelusta ja toimittaa sen meille sähköisesti Lähetä liitteet –palvelun kautta.

 

 

Teen osa-aikatyötä ja saan soviteltua ansiopäivärahaa. Palkka, jonka mukaan päivärahani on laskettu, on 1600 €/kk. Osa-aikatyöni ansiot vaihtelevat paljon, mutta se on n. 800 €/kk. Jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy osa-aikatyöstäni, tippuuko ansiosidonnaisen päivärahan perustepalkka 800 euroon?

Kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy, päivärahakauden enimmäisajan laskeminen aloitetaan alusta ja ansiopäivärahan perusteena oleva palkka lasketaan uudelleen. Jotta ansiopäiväraha ei muuttuisi kohtuuttomasti, on sitä suojattu kahdella tavalla.

  1. Jos täytät työssäoloehdon ennen enimmäisajan täyttymistä, on uusi ansiopäiväraha aina vähintään 80 prosenttia aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. 
  2. Työssäoloehdon täyttyessä päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei välttämättä lasketa uudelleen. Jos uusi työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika alkaisi vuoden kuluessa edellisen enimmäismaksuajan alkamisesta ja jos henkilön päivärahan perusteena oleva palkka on laskettu edellisen enimmäismaksuajan alkaessa, ei päivärahan perusteena olevaa palkkaa lasketa uudelleen. Eli kun päivärahan perusteena oleva palkka kerran lasketaan, sitä ei lasketa uudestaan, vaikka työssäoloehto vuoden kuluessa täyttyisi uudelleen. Tällöin vain enimmäismaksuaika alkaa alusta.

Pitääkö minun toimittaa uusi verokortti?

Kaikki työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksen alaisia etuuksia. YTK saa automaattisesti verottajalta palkkaveroprosentin niiden jäsenten osalta, jotka ovat liittyneet meille vuonna 2014 tai sitä ennen. Jos siis olet liittynyt meille viimeistään 2014, sinun ei tarvitse toimittaa meille 1.2.2015 tai tämän jälkeen voimaan tulleita palkkaverotietoja.

Verohallinnon päätöksen mukaisesti ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen verotus tapahtuu kuitenkin aina vähintään 25 %:n suuruisena, jos ennakonpidätys suoritetaan palkkaa varten annetun verokortin perusteella.

Jos olet meillä päivärahan tai vuorottelukorvauksen saajana, hanki etuutta varten oleva muutosverokortti ja toimita se meille. Silloin ennakonpidätys toimitetaan muutosverokortin prosenteilla eikä sitä koroteta automaattisesti 25 %:iin.

Muutosverokortin tietoja emme saa suoraan verottajalta. Voit hankkia muutosverokortin Verokortti verkossa -palvelusta ja toimittaa sen meille sähköisesti Lähetä liitteet –palvelun kautta.

 

Mitä teen, kun ansiopäivärahan enimmäismaksuaika täyttyy?

Työttömyyskassa maksaa työttömyyspäivärahaa enintään 400 päivää. Hakijan tilanteesta riippuen enimmäismaksuaika voi poikkeuksellisesti olla myös 300 tai 500 päivää. Kun enimmäismaksuaika täyttyy, voit hakea työmarkkinatukea Kelasta. Maksuilmoituksesta tai OmaYTK-palvelusta voit tarkistaa maksettujen päivien määrän.

Kun enimmäismaksuaika on täyttymässä, sinun ei tarvitse odottaa koko 4 viikon tai kuukauden hakujakson täyttymistä, vaan voit lähettää päivärahahakemuksen meille heti, kun olet varma siitä, että enimmäismaksuaika täyttyy haettavien päivien aikana. Hakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkistamme maksettujen päivien lukumäärän ja annamme sinulle päätöksen enimmäismaksuajan täyttymisestä. Esitä päätös TE-toimistossa, josta välitetään tiedot työttömyydestäsi Kelaan. Sen jälkeen voit hakea Kelasta työmarkkinatukea Kelan ohjeiden mukaisesti.

Miten ansiopäivärahahakemus toimitetaan YTK:lle?

Voit toimittaa ansiopäivärahahakemuksesi meille sähköisesti OmaYTK:n kautta, postitse osoitteella PL 100, 32201 Loimaa, faksilla numeroon 02 7624 917 taikka tuoda sen meille osoitteeseen Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa.

Kokonaan työttömän jatkohakemuksen voit lähettää myös puhelimitse automaattisessa puhelinpalvelussamme. Suosittelemme lähettämään hakemuksen meille OmaYTK:n tai automaattisen puhelinpalvelun kautta. OmaYTK:ssa sinua ohjataan hakemuksen täyttämisessä, etkä joudu odottamaan päivärahan maksamista sitä aikaa, joka menee hakemuksen lähettämiseen postitse. Myös päivärahahakemuksen liitteet voit lähettää sähköisesti nettisivujemme kautta.

Muistathan, että päivärahaa pitää hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi. Myös jatkohakemus pitää toimittaa meille tässä määräajassa. Jos olet hakenut päivärahaa sähköisesti OmaYTK:n kautta, lähetä seuraava hakemus meille edelleen ansiopäivärahahakemuksella, jos et ole vielä saanut päätöstä ensimmäisestä päivärahahakemuksesta. Sen jälkeen, kun olet saanut päätöksen tai sinulle on maksettu päivärahaa, käytä OmaYTK:ssa ansiopäivärahan jatkohakemusta. Jos olet kokonaan työtön tai lomautettu koko normaalin hakujakson (neljä viikkoa tai kuukausi), käytä ei-muutettavaa jatkohakemusta. Jos taas olet sovitellun päivärahan piirissä taikka haet päivärahaa tavanomaista lyhyemmältä jaksolta, käytä muutettavaa jatkohakemusta.

Miksi minua pyydetään toimittamaan irtisanomisilmoitus? Olen lähettänyt työtodistuksen, eikö se riitä?

Työtodistusta emme pääsääntöisesti tarvitse lainkaan. Tarvitsemme irtisanomisilmoituksen, sillä siinä on kerrottu tieto työsuhteesi irtisanomisajankohdasta. Työtodistuksessa on kerrottu työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä, mutta ei työsuhteen irtisanomisajankohtaa. Irtisanomisajankohdan selvittäminen on tärkeää, koska siitä päivästä ryhdytään laskemaan irtisanomisaikaa, joka määräytyy työsopimuslain, alallasi noudatettavan työehtosopimuksen tai työsopimuksessa sovitun mukaisesti. Irtisanomisajalta sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Irtisanomisaikana sinulla on oikeus irtisanomisajan palkkaan. Oikeus ansiopäivärahaan voi muiden edellytysten täyttyessä alkaa aikaisintaan työsuhteessa noudatettavan irtisanomisajan päättymisen jälkeen.

Mikä on omavastuuaika ja milloin omavastuuaika otetaan?

Sinulle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen jälkeen, kun olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa yhteensä seitsemää täyttä työpäivää vastaavan ajan. Tämän omavastuuajan aikana sinulla ei siis ole oikeutta työttömyysetuuteen.  Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Yhteen kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi omavastuupäivää. Lyhennettyä työaikaa tai osa-aikatyötä tekevän hakijan omavastuuaika täyttyy, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työpäivää vastaava aika. 

Jotta työttömyyspäiväsi voidaan lukea omavastuupäiviksi, sinun on pitänyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Omavastuupäiviksesi ei voida lukea niitä päiviä, joilta sinulla ei ole oikeutta päivärahaan esimerkiksi työnantajaltasi saaman taloudellisen etuuden jaksottamisen, irtisanomisajan tai työvoimapoliittisen karenssin vuoksi. Omavastuuaikaa ei voida asettaa myöskään sellaiselle ajalle, jolta sinulla ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan työaikarajojen ylittymisen vuoksi.  

Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti uudelleen aina silloin, kun työssäoloehtosi täyttyy ja ansiopäivärahan enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta. Huomaa, että omavastuuaika asetetaan työssäoloehdon täyttyessä siitäkin huolimatta, ettei ansiopäivärahaa ole jäänyt maksettavaksi yhdeltäkään päivältä edellisen omavastuuajan asettamisen jälkeen.

Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta sellaisessa tilanteessa, kun uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta, ja jos omavastuuaika on asetettu tämän edellisen enimmäisajan alkaessa.

Sinulle voidaan maksaa ansiopäivärahaa omavastuuajan estämättä, jos olet työllistymistä edistävässä palvelussa. Omavastuuaikasi kuluu tällöin poikkeuksellisesti samanaikaisesti kun sinulle maksetaan päivärahaa.

Kela on maksanut minulle peruspäivärahaa ja oikeus ansiopäivärahaan täyttyy. Otatteko taas omavastuuajan, kun oikeuteni ansiopäivärahaan alkaa?

Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti kerran jokaista työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaa kohti. Enimmäismaksuaikaan lasketaan sekä Kelan maksama peruspäiväraha, että YTK:n maksama ansiopäiväraha. Näin ollen kun olet työttömyyspäivärahakautesi alkamisen jälkeen täyttänyt 26 kalenteriviikon työssäoloehdon uudelleen, aloitetaan kyseisen enimmäismaksuajan laskeminen alusta. 

Jos olet siis täyttänyt edellä mainitun työssäoloehdon kokonaisuudessaan peruspäivärahakautesi alkamisen jälkeen, alkaa työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika kohdallasi alusta. Tällöin sinulle pääsääntöisesti asetetaan uusi omavastuuaika ennen ansiopäivärahan maksamista. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta sellaisessa tilanteessa, kun uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta, ja jos omavastuuaika on asetettu tämän edellisen enimmäisajan alkaessa.

Siinä tapauksessa että työssäoloehtoosi luetaan ennen peruspäivärahakauden alkamista tehtyä työtä, ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaa ei voida aloittaa alusta. Tässä tilanteessa peruspäivärahan omavastuupäivät ovat voimassa, eikä uutta omavastuuaikaa siis aseteta. Tällaisessa tilanteessa peruspäivärahana maksetut työttömyyspäivät otetaan huomioon työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaan.

Haetaanko päivärahaa myös työvoimapoliittisen karenssin ajalta?

Päivärahahakemusta ei välttämättä tarvitse täyttää korvauksettoman määräajan eli karenssin ajalta. Kun haet päivärahaa ensimmäisen kerran karenssin päättymisen jälkeen, sinun pitää ilmoittaa, oletko ollut kokonaan työtön koko karenssiajan.

Jos kysymyksessä on ensimmäinen hakemuksesi, ja toimitat sen meille normaaliin tapaan myös karenssin ajalta, karenssin jälkeisen hakemuksen käsittely nopeutuu, jos olet vielä silloin työtön. Olemme karenssin aikana voineet käsitellä ensimmäisen hakemuksesi  ja määrittää päivärahasi suuruuden jo siinä vaiheessa.

Mikäli haluat kuitenkin toimia vasta karenssin jälkeen, niin muistathan ilmoittaa meille mahdolliset karenssin aikaiset työtulosi. Toimita tiedot mahdollisesta työssäolosta työttömyyskassaan heti karenssin jälkeisen hakemuksen yhteydessä.

Työpaikallani on käynnissä YT-neuvottelut ja työnantaja maksaisi minulle 12 kuukauden palkan, jos työsuhteen päättämisestä sovitaan tai irtisanoudun itse. Mitä tämä vaikuttaa työttömyysturvaani?

Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaisia etuuksia kutsutaan esimerkiksi tukipaketiksi, kultaiseksi kädenpuristukseksi tai erorahaksi. Näiden etuuksien maksamisesta voidaan sopia jo työsuhteen alkaessa esimerkiksi työsopimuksessa, tai toisaalta vasta työsuhteen päättymisen yhteydessä. Etuuden maksamisesta työntekijälle ei välttämättä tarvitse tehdä varsinaista sopimusta työsuhteen osapuolten kesken, vaan maksaminen voi perustua esimerkiksi työnantajan tahtoon. Olennaista on se, että edellä mainitun etuuden maksaminen liittyy työsuhteen päättymiseen.

Jos työantajasi maksaa sinulle työsuhteesi päättymiseen liittyen esimerkiksi 12 kuukauden palkan, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan siltä ajalta, jolle maksettu etuus jaksotetaan. Sinun tulee kuitenkin ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon heti työsuhteen päättyessä, ja pitää työnhakusi koko jaksotusajan voimassa. Jos jätät ilmoittautumatta, ja olet siten ilman hyväksyttävää syytä poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, menetät aikaisemmin keräämäsi työssäoloehdon. Tällöin ollaksesi oikeutettu ansiopäivärahaan, tulee sinun kerätä koko 26 viikon työssäoloehto uudelleen.

Aika, jolta taloudellinen etuus estää työttömyyspäivärahan saamisen, lasketaan jakamalla etuuden määrä viimeisestä työsuhteesta saamallasi päiväpalkalla. Jaksotuksen perusteena olevasta palkasta ei tehdä tässä yhteydessä vähennystä työntekijän eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysmaksun huomioimiseksi (kuten päivärahan perusteeksi tulevasta palkasta tehdään).  Jos työsuhteesi on pidempi kuin se aika, jota käytetään päivärahan perusteena olevan palkan määrityksessä, lasketaan jaksotuspalkka samalta ajalta kuin miltä päivärahan perusteena oleva palkka määritellään. Työnantajalta saatu taloudellinen etuus jaksotetaan pääsääntöisesti työsuhteen päättymisestä lukien. Jos etuus maksetaan vasta työsuhteen päättymisen jälkeen, voidaan jaksotus tehdä myös maksamisesta lukien. Jos lähetät kassaan heti kahden viikon työttömyysjakson jälkeen (etkä vasta sen jälkeen, kun tukipaketin aika on omien laskujesi mukaan kulunut) ensimmäisen hakemuksen, sinun perustepalkkasi määritellään ja saat myös päätöksen siitä, miltä ajalta sinulle maksettu tukipaketti estää päivärahan saamisen.

Omasta irtisanoutumisestasi saattaa seurauksena olla TE-toimiston asettama korvaukseton määräaika eli karenssi. TE-toimisto tutkii irtisanoutumiseesi liittyvät seikat ja antaa asiassa työttömyyskassaa sitovan lausunnon. Mahdollisen karenssin ajalta sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan.

Ansiopäivärahapäätöksessä mainittu päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka on pienempi kuin todellinen kuukausipalkkani. Miksi?

Päivärahan perusteena oleva palkka on aina hieman pienempi kuin henkilön todellinen kuukausipalkka. Tämä johtuu siitä, että perustepalkasta on ensin vähennetty vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät, kuten lomaraha ja lomakorvaus.

Päivärahan perusteena olevasta palkasta tehdään myös niin kutsuttu tel-vähennys, jolla tarkoitetaan sairausvakuutuksen päivärahamaksusta, työntekijän työeläkevakuutuksesta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Erilaisten työntekijämaksujen ansiotasoa alentava vaikutus otetaan huomioon palkanmäärit­telyssä tämän erillisen laskennallisen vähennyksen kautta. Vähennyksen suuruus vuonna 2017 on 4,64 pro­senttia päivärahan perusteena olevasta palkasta.

Edellä mainittujen vähennysten jälkeen jäänyt palkkasumma jaetaan palkanmäärittelyajanjaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä. Ansiopäiväraha määräytyy näin lasketun keskimääräisen päiväpalkan perusteella. Päivärahan perusteena oleva kuukausipalkka saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5.

Palkkatulosi huomioidaan pääsään­töisesti niiden välittömästi työttömyyttäsi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ajalta, joiden aikana olet täyttänyt pal­kansaajan työssäoloehdon.

Miksi pyydätte palkkatodistusta, vaikka olen jo lähettänyt palkkaerittelyn?

Pyydämme palkkatodistusta, koska toimittamasi palkkaerittely ei sisällä kaikkia tarvittavia tietoja. Palkkatulot kannattaa ensisijaisesti ilmoittaa työnantajan allekirjoittamalla palkkatodistuksella, joka sisältää seuraavat tiedot:

Kaikki palkkatodistuksen sisältämän ajanjakson aikana ansaitsemasi ennakonpidätyksen alaiset palkat. Palkkatodistus ei saa sisältää palkkoja, jotka on ansaittu kyseisen ajanjakson ulkopuolella. Palkat ilmoitetaan siis ansaintaperiaatteen mukaisesti. Tämä on huomioitava erityisesti tuotantopalkkioita, bonuksia ja muita vastaavia palkan eriä ilmoitettaessa. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, on tieto niistä merkittävä erikseen todistukseen.

  • Tieto palkanmaksuajankohdasta.
  • Palkattomat poissaolot ja niiden syy. Tällaisia ilmoitettavia jaksoja ovat esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa.
  • Lomakorvaus ja lomaraha eriteltynä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä korvauksena pitämättä jääneestä lomasta. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen.
  • Myös mahdollisesti työsuhteen päättymiseen liittyvät ylimääräiset korvaukset pitää eritellä palkkatodistuksessa.
  • Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
  • Työnantajan yhteyshenkilön allekirjoitus.

Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat vakiintuneen palkkatulon ja sitä kautta ansiopäivärahan määrään. Palkkaerittelyssä tai palkkalaskelmassa näitä tietoja ei kaikilta osin ole ilmoitettu. Jos kuitenkin haet soviteltavaa päivärahaa, riittää, että toimitat työttömyyskassaan palkkaerittelyn, tilinauhan tai palkkalaskelman, josta ilmenee hakujakson aikana ansaittu työtulo.

Perheeseemme on syntynyt lapsi, miten voin saada päivärahaani lapsikorotuksen?

Merkitse lapsen syntymäaika ansiopäivärahahakemuksen siihen kohtaan, jossa ilmoitetaan alle 18-vuotiaat huollettavana olevat lapset. Saamme väestötietojärjestelmästä tiedot huollettavina olevista lapsista melko nopeasti, mutta joskus joudumme maksamaan päivärahan ensin ilman lapsikorotusta ja korotuksen takautuvasti sen jälkeen, kun lapsi näkyy väestötietojärjestelmässä. Voit toki halutessasi toimittaa myös lapsen syntymätodistuksen tai virkatodistuksen asian jouduttamiseksi. Voit hakea lapsikorotusta myös erillisellä pyynnöllä, jonka voit toimittaa työttömyyskassaan postitse, osoitteeseen asiakaspalvelu@ytk.fi taikka Oma YTK:n kautta.

Onko minulla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan?

Sinulla voi olla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan seuraavissa tapauksissa:

  • Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta päivärahaan ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu omasta aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen.
  • Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta.
  • Jos työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole vaikutusta sinun työeh­toihisi tai työoloihisi.
  • Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön.
  • Sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä

Mitä tarkoittaa 100 prosentin sääntö?

Sovitellun työttömyyspäivärahan määrälle on asetettu enimmäiskatto, joka on sidottu päivärahan perus­teena olevaan palkkaan. Soviteltu ansiopäiväraha sekä sovittelujakson aikana ansaittu tulo saavat yh­teensä olla korkeintaan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suurui­nen. Tätä 100 prosentin säännön mukaista sovittelun päivärahan enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan koko sovittelujakson aikana ansaittu tulo (myös 300/279 euron suojaosuus).

Tämä, niin kutsuttu 100 prosentin sääntö, rajoittaa soviteltuna myönnettävän ansiopäivärahan määrää. Rajan ylittyessä sovitellun päivärahan määrä saadaan vähentämällä päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta sovittelujakson aikana ansaittu laskennallinen päiväpalkka. Päivä­kohtainen palkka saadaan jakamalla työtulo jakajalla 21,5.  Näin laskettu enimmäismäärä sisältää myös lapsikorotuksen.

Olen työttömyyspäivärahan hakijana ja aloitan osa-aikatyön. Miten haen päivärahaa ja mitä asiakirjoja minun pitää toimittaa työttömyyskassalle?

Voit täyttää seuraavan ansiopäivärahahakemuksen vakiintuneen hakujakson mukaisesti osa-aikatyön alkamisesta huolimatta. Osa-aikatyön jatkuessa voit hakea soviteltua ansiopäivärahaa palkanmaksujaksosta riippuen joko neljän peräkkäisen kalenterivii­kon, kuukauden tai kalenterikuukauden jaksoissa. Tästä syystä sinun kannattaakin ilmoittaa työnantajan noudattama palkanmaksujakso jo osa-aikatyön alkaessa. Tarvittaessa saatamme pyytää sinua täydentämään hakemustasi, jotta pääsisimme palkanmaksujaksoa vastaavaan sovittelujaksoon.

  • Merkitse tehdyt työtunnit hakemukseesi, jotta voimme todeta viikoittain toteutuneiden työtuntien määrän ja seurata työssäoloehdon kertymistä osa-aikatyön aikana.
  • Toimita hakemuksen liitteeksi palkkatodistus tai palkkalaskelma selvityksenä hakujakson aikana ansaitusta palkkatulosta.
  • Toimita meille myös jäljennös osa-aikatyön työsopimuksesta. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, pyydämme sinua toimittamaan työnantajan laatiman kirjallisen selvityksen työsuhteessa noudatettavista ehdoista.
  • Muistathan myös ilmoittaa osa-aikatyön aloittamisesta TE-toimistoon.

Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelu­jakson aikana saadusta 300/279 suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo.

Teen osa-aikatyötä. Määritteleekö työttömyyskassa ansiopäivärahan perusteena olevan palkkani jossain vaiheessa uudelleen osa-aikatyön perusteella?

Pääsääntöisesti ansiopäiväraha määritellään uudelleen aina täyttäessäsi uuden 26 kalenteriviikon työssäoloehdon. Päivärahan suuruutta ei määritellä uudelleen silloin, kun päivärahan suuruus on viimeksi määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa ja seuraava enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa tämän edellisen enimmäisajan alkamisesta. Jos ansiopäivärahan tason määrittely tapahtuu uudelleen ennen 500 päi­vän enimmäisajan täyt­tymistä, päivärahan tasoa suojaa niin sanottu 80 prosentin sääntö: Uusien tulotietojen perusteella määräytyvän työttömyyspäivärahan on oltava tasoltaan vähintään 80 prosenttia sinulle aiemmin maksetusta päivärahasta. Vertailu tehdään ansiopäivärahaan, jossa ei ole mukana lapsikorotuksia tai korotettua ansio-osaa.

Palkkatulosi huomioidaan palkanmääritystä tehtäessä niiden työttömyyttäsi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ajalta, joiden aikana olet täyttänyt pal­kansaajan työssäoloehdon.

Työssäoloehtoon luetaan jokainen sellainen kalenteriviikko, jonka kuluessa työssäoloehtoon luettavaa työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Joillakin työaloilla (esimerkiksi opetustehtävissä) työssäoloehtoa kerryttävät myös alle 18 tunnin työviikot.

Työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan aina alusta, kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto on täyttynyt. Uuden enimmäisajan alkaessa asetetaan pääsääntöisesti myös uusi omavastuuaika, joka on viittä täyttä työpäivää vastaava aika. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa aikaisemman enimmäisajan alkamisesta ja silloin on asetettu omavastuuaika.

Miten soviteltu päiväraha vaikuttaa ansiopäivärahan enimmäismaksuaikaan?

Päivärahakauden enimmäismaksuaika kertyy sovitelluista työttömyyspäivärahoista siten, että soviteltu työttömyyspäiväraha muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi.

Esimerkki:

Maijan täysmääräinen ansiopäiväraha on 54,00 €. Hänelle maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa 20 päivältä 36,00 €/päivä, yhteensä 720 €. Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaikaan luetaan yhteensä 13 päivää. (720/54=13.33).

Mitä tarkoitetaan jälkisuojalla?

Jälkisuojassa voidaan erottaa kaksi tilannetta:

Toinen koskee palkansaajasta yrittäjäksi, toinen yrittäjästä palkansaajaksi ryhtymistä. Jos olet ollut palkansaaja ja ryhtynyt yrittäjäksi, on sinulla työttömäksi jäädessäsi muiden edellytysten täyt­tyessä oikeus työttömyyspäivärahaan yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyösi tulojen perusteella, jos yritystoi­mintasi on kestänyt enintään 18 kuukautta. Vastaavasti siirtyessäsi yrittäjästä palkansaajaksi, olet oikeu­tettu työttömyyspäivärahaan yrittäjätulon perusteella, jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon jäät työt­tömäksi 24 viikon kuluessa palkkatyön aloittamisesta.  Jälkisuoja-ajasta ja muista yrittäjän työttömyystur­vaan liittyvistä asioista löydät lisätietoja kohdasta Yrittäjäasiat työttömyysturvassa.

Olen toiminut sivutoimisena yrittäjänä jo pitkän aikaa. Olen saanut työ- ja elinkeinotoimistosta esteettömän lausunnon ja minulle voidaan muiden edellytysten täyttyessä maksaa ansiopäivärahaa. Miten sivutoimisen yritystoimintani tulot vaikuttavat ansiopäivärahaan?

TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä, työllistyykö päivärahan hakija yritystoiminnassa ja onko yritystoimintaa pidettävä päätoimisena vai sivutoimisena. TE-toimisto arvioi yrittäjyyden laatua aina työmäärän perusteella, ei siis ansaittujen tulojen perusteella. TE-toimistot antavat pääsääntöisesti lausunnot määräaikaisina, eli yrittäjyyden luonne tulee aina määräajoin uudelleen arvioitavaksi. 

Sivutoimiselle yrittäjälle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, kun TE-toimisto todennut yrittäjyyden lausunnossaan sivutoimiseksi. YTK käyttää sovittelun perusteena verotuksen tietoja aina kun se on mahdollista. Sinun tuleekin toimittaa meille ensi tilassa verotodistus viimeksi valmistuneesta verotuksestasi. Päivärahan sovittelu- ja maksujaksona käytetään kalenterikuukautta, eli sivutoimisen yrittäjän täytyy hakea päivärahaa kalenterikuukauden jaksoissa. Kun ansaittua yritystuloa sovitellaan, vuoden aikana ansaittu yritystulo jaetaan kuukausituloksi ja pääsääntöisesti puolet ansaitusta tulosta vähentää maksettavan päivärahan määrää.

Olen aloittamassa yritystoiminnan Tupperware-tuotteiden jälleenmyyjänä. Miten ilmoitan toiminnasta saadut tulot päivärahaa hakiessani?

Pääsääntöisesti yritystoiminnan ansiotulot otetaan huomioon viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen mukaisesti. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Silloinkin, kun emme voi käyttää sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioimme tulot kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaisesti. 

Kun kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (esimerkiksi juuri Tupperware-tuotteiden jälleenmyynti ja muut erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.

Sivutoimisen yrittäjän päivärahan haku-, sovittelu- ja maksujaksona käytetään kalenterikuukautta. Myös selvitys yritystoiminnan tuloista ja menoista pitää tehdä kalenterikuukausittain. Kun yritystoiminta on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ansiopäivärahan määrää laskettaessa soviteltavana tulona käytetään ilmoitettujen kuuden kuukauden keskiarvoa. Kun hakuvuoden tuloverotus on valmistunut, verotuksessa vahvistetut yritystoiminnan ansiotulot otetaan huomioon soviteltavana tulona.

Miksi myös alle 300 euron tulot on ilmoitettava päivärahaa hakiessa?

Jos haet työttömyyspäivärahaa, on sinun ilmoitettava meille kaikki tulosi, jotka olet ansainnut hakujaksosi aikana. Merkitse työtunnit hakemukseen. Sinulla on oikeus ansaita kuukauden hakujaksolla 300 euroa tai 4 viikon hakujaksolla 279 euroa ilman, että se vaikuttaa päivärahasi määrään. Vasta tämän ns. suojaosan ylittävästä osasta puolet vähentää täysimääräisen päivärahan määrää.  Myös suojaosan alittavat tulot on kuitenkin ilmoitettava, jotta voimme seurata työssäoloehdon kertymistä sekä tarkistaa, että työtulot todella jäävät alle suojaosan. Joskus työtulon määrä joudutaan muuttamaan laskennallisesti erityiselle sovittelujaksolle, jolloin työtulon määrä voi olla suurempi kuin mitä esimerkiksi palkkalaskelmassasi lukee.

Olenko minä työttömyysturvalain mukainen yrittäjä?

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan aina sellainen henkilö, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Toisaalta yrittäjänä voidaan pitää myös osakeyhtiön osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä. Osaomistajana pidetään henkilöä, joka

1. työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta hän omistaa yksin vähintään 15 prosenttia taikka josta hän yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 30 prosenttia

2. työskentelee osakeyhtiössä, josta hän omistaa yksin taikka yhdessä perheensä kanssa tai hänen perheensä omistaa vähintään 50 prosenttia

3. työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vastaava määräämisvalta.
 
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, eli toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen. Välillinen omistaminen huomioidaan, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa tällaisesta väliyhteisöstä vähintään puolet, tai heillä on siinä vastaava määräämisvalta.

Olen ollut yrittäjäkassan jäsen vuodesta 2003 ja olen täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon. Aloitan palkkatyön, kannattaako minun liittyä YTK:hon?

Voit liittyä YTK:n jäseneksi kun aloitat palkkatyön. Oikeutesi yrittäjän päivärahaan päättyy täyttäessäsi palkansaajakassassa 26 viikon työssäoloehdon, ja tämän jälkeen olet muiden edellytysten täyttyessä oikeutettu työttömyyspäivärahaan tämän työssäoloehdon perusteella. Jos kuitenkin jäät työttömäksi ennen palkansaajan työssäoloehdon täyttymistä, sinulla on oikeus siihen työttömyys-päivärahaan, johon sinulla olisi ollut oikeus yrittäjäkassasta työttömäksi jäädessäsi. YTK toimii tällaisessa tilanteessa päivärahan maksajana, jos olet liittynyt YTK:n jäseneksi. Maksettavan päivärahan tason sen sijaan määrittelee se yrittäjäkassa, jonka jäsenenä olet yrittäjän työssäoloehdon aiemmin täyttänyt.

Minut on irtisanottu vuorotteluvapaan aikana, miten irtisanominen vaikuttaa vuorottelukorvaukseen?

Vuorottelukorvausta ei makseta työsuhteen päättymisen jälkeen. Sinun tulee siis ilmoittaa työsuhteesi mahdollisesta päättymisestä sekä YTK:lle että TE-toimistolle. Tarkista työsuhteen päättyessä oikeutesi ansiopäivärahaan.

Minulle maksetaan vuorottelun ajalla lomapalkkaa. Miten se vaikuttaa saamaani vuorottelukorvaukseen? Entä miten lomaraha vaikuttaa?

Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta työnantajasi maksaa sinulle palkkaa tai lomapalkkaa. Lomaraha sen sijaan ei vaikuta maksettavaan vuorottelukorvaukseen.

Miten vuorottelukorvaukseen vaikuttavat satunnaiset työpäivät omalla työnantajalla?

Vuorottelukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Jos olet työssä oman työnantajasi palveluksessa, näiltä työssäolopäiviltä sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen. Jos olet töissä esimerkiksi kahtena päivänä viikossa omalla työnantajallasi, on sinulla oikeus saada vuorottelukorvausta enintään kolmelta päivältä huolimatta siitä, kuinka paljon työtä on tehty ja vaikka työ olisi tehty viikonloppuna. Jos siis menet töihin, pitää sinun ilmoittaa asiasta meille mahdollisimman nopeasti, jotta emme ehtisi maksamaan sinulle etuutta niiltä päiviltä, joilta sinulla ei ole siihen oikeutta.

Mitä vuorottelukorvaushakemuksen mukana pitää lähettää kassaan?

Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella. Voit hankkia lomakkeen joko TE-toimistosta tai nettisivuiltamme kohdasta Lomakkeet. Liitä hakemuksesi liitteeksi palkkatodistus vuorotteluvapaata edeltävän 52 kalenteriviikon ajalta, sekä jäljennös vuorotteluvapaasopimuksesta.

Minkä suuruinen minulle maksettava vuorottelukorvaus on?

Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Huomaa, että lapsikorotuksia ei oteta huomioon etuuden määrää laskettaessa. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltävän 52 viikon ajalta, eikä palkkatuloihin lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaan aikana.

Voinko pitää vuorotteluvapaan useammassa osassa?

Vuorotteluvapaa pidetään yhdessä jaksossa. Vuorotteluvapaata voi kuitenkin pidentää. Pidentämisestä on sovittava kaksi kuu­kautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorot­teluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa.

Jos vuorotteluvapaasopimus on tehty viimeistään 31.12.2015 ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.3.2016, voidaan vuorotteluvapaa vanhaa lakia soveltaen sopia pidettäväksi jaksossa. Kunkin jakson tulee olla vähintään 100 kalenteripäivän pituinen. Sinun tulee sopia tällaisesta vuorotteluvapaan jaksottamisesta vuorottelusopimuksessa ennen vapaan alkamista. Jaksojen ajankohtien muuttamisesta voit sopia työnantajasi kanssa myös vuorotteluvapaan aikana.

Olen aikaisemmin ollut vapaalla muutama vuosi sitten. Voinko jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle?

Mikäli sinulle on kertynyt uutta työhistoriaa edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä vähintään viisi vuotta, ja muut edellytykset vapaalle jäämiseen täyttyvät, voit jäädä uudelleen vuorotteluvapaalle. Vuorotteluvapaa on kuitenkin työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuva järjestely, joten vapaasta pitää ensin sopia työnantajan kanssa. Vuorottelukorvauksen edellytykset on selvitetty kysymyksessä "Onko minulla oikeus vuorottelukorvaukseen".

Onko minulla oikeus vuorottelukorvaukseen?

Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on tietyn mittainen työhistoria. Sinun on pitänyt tehdä työeläkelakien mukaista työtä vähintään 20 vuotta. Tähän aikaan luetaan myös työ, jonka olet tehnyt ennen 23 ikävuottasi. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin työeläkelakien mukaista aikaa, kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Ajasta enintään neljännes saa olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa otetaan huomioon ainoastaan täydet kalenterikuukaudet.

Vuorotteluvapaalle jäämisen edellytyksenä on työhistorian lisäksi myös se, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän vuoden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on ollut yli 75 % kokoaikatyöntekijän työajasta.

Vaikuttaako ulkomaanmatka jotenkin oikeuteeni saada ansiopäivärahaa? Kuinka pitkään ulkomailla voi oleskella?

Työttömyysturvalaissa ei ole 1.7.2012 jälkeen ollut enää säännöstä, jonka mukaan työnhakija on poissa työmarkkinoilta ollessaan ulkomailla muulla kuin lyhyellä ja satunnaisella ulkomaanmatkalla. Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä on yleensä se, että olet työmarkkinoiden käytettävissä siinä maassa, josta haet työttömyysetuuksia.  Voit työnhakijana ollessasi oleskella ulkomailla pitkiäkin aikoja ja olla kuitenkin työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa. Ansiopäivärahaoikeuden säilyttämiseksi sinun on kuitenkin oltava valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä ja TE-toimiston tarjoamia palveluita. Ulkomaanmatka ei siis ole pätevä syy kieltäytyä tai olla osallistumatta tarjotusta työstä tai TE-toimiston palvelusta. Ulkomailla ollessasi vastaat itse siitä, että TE-toimisto tavoittaa sinut ilmoittamastasi osoitteesta. Työtä voidaan tarjota sinulle myös puhelimitse.

Mikäli työnhakusi Suomessa katkeaa ja olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, työttömyysturvasi katkeaa ja sinun on kerättävä 26 viikon työssäoloehto uudelleen.

Asun Helsingissä, mutta työskentelen Tallinnassa. Miten minun työttömyysturvani määräytyy?

Vaikka et asukaan työskentelymaassasi Virossa, kuulut silti siellä työskennellessäsi Viron työttömyysturvan piiriin. Sinun ei kannata pitää voimassa työttömyyskassan jäsenyyttä Suomessa. Kuulut työskentelymaan työttömyysturvan piiriin myös siinä tapauksessa, jos jäät osittain tai ajoittain työttömäksi (jos sinut esimerkiksi lomautetaan). Tämä tarkoittaa sitä, että sinulle maksettaisiin Virosta työttömyyspäivärahaa lomautustilanteessa.

Jäädessäsi kokonaan työttömäksi työsuhteesi päätyttyä, kuulut kuitenkin asuinmaasi Suomen työttömyysturvan piiriin. Tällaisessa tapauksessa voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi myös Virossa, mutta työttömyyspäivärahan maksamisesta vastaa joka tapauksessa asuinmaa eli Suomi. Jos et kuitenkaan enää palaa Suomeen, voit hakea työttömyyspäivärahaa viimeisimmästä työskentelymaastasi eli tässä tapauksessa Virosta. Asuinmaaksesi katsotaan se valtio, jonka alueella asut vakinaisesti.

Jos jäät kokonaan työttömäksi ja palaat, sinun kannattaa huomioida seuraava:

  • Liity suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työsuhteesi päättyi Virossa. Jos tämä työttömyysvakuutuksen siirrolle asetettu määräaika ylittyy, ei Virossa tapahtunutta työskentelyä voida hyväksyä työssäoloehtoosi Suomessa.
  • Toimita suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomake. Sinun tulee pyytää lomake mukaasi työskentelymaa Viron viranomaiselta. Viron työskentely hyväksytään työssäoloehtoon lomakkeen sisältämien tietojen perusteella.
  • Viron työskentely voidaan lukea työssäoloehtoosi Suomessa ilman neljän viikon työssäolovaatimusta. Sinun ei siis tarvitse työskennellä Suomessa ennen päivärahan hakijaksi tulemistasi.
  • Toimita suomalaiselle työttömyyskassalle palkkatodistus Virossa ansaitsemistasi palkoista. Ansiopäivärahasi suuruus määritellään Virossa ansaittujen palkkatulojen perusteella.

Pohjoismaista paluumuuttajaa koskevat erityiset ja edullisemmat poikkeussäännöt kuin muita Suomeen palaavia. Mitä nämä poikkeukset ovat ja keitä ne tarkalleen ottaen siis koskevat?

Pohjoismaisia paluumuuttajia koskevat poikkeussäännöt helpottavat toisessa Pohjoismaassa tapahtuneen työskentelyn hyväksymistä työssäoloehtoon Suomessa.

  • Pohjoismaisiin paluumuuttajiin sovelletaan myös pidempää, kahdeksan viikon määräaikaa, työttömyysvakuutusta maasta toiseen siirrettäessä. Pohjoismaisen paluumuuttajan työskentely voidaan siis lukea hänen työssäoloehtoonsa Suomessa, jos hän on liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt.
  • Pohjoismaisen paluumuuttajan kohdalla työskentely voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon työssäolovaatimusta. Pohjoismaisen paluumuuttajan ei siis tarvitse työskennellä Suomessa ennen päivärahan hakijaksi tulemistaan.

Pohjoismainen paluumuuttaja on paluuoikeuden piirissä silloin, kun hän on viiden vuoden kuluessa kuulunut suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön piiriin. Työttömyysturvalainsäädännön piiriin kuuluminen tarkoittaa sitä, että henkilö on työskennellyt Suomessa palkansaajan työssäoloehtoon luettavassa työssä vähintään yhden viikon ajan tai toiminut yrittäjänä vähintään neljä kuukautta siten, että työskentely voidaan lukea yrittäjän työssäoloehtoon. Työttömyysturvalainsäädännön piiriin kuuluvaksi katsotaan myös sellainen henkilö, joka on saanut Suomesta ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa viiden vuoden kuluessa. Viimeisimmän työsuhteen päättymisestä Suomessa tai työttömyyspäivärahan viimeisestä maksupäivästä ei ole saanut kulua yli viittä vuotta siihen mennessä, kun henkilö ilmoittautuu työnhakijaksi tai hänen jäsenyyshakemuksensa tulee vireille suomalaisessa työttömyyskassassa.

Olen työskennellyt Saksassa/Norjassa paikallisen työnantajan palveluksessa 14 vuotta. Työsuhteeni päättyi ja palaan Suomeen. Onko minulla oikeus saada ansiopäivärahaa Suomesta?

Ansiopäivärahaa voidaan maksaa, mikäli työskentelysi Norjassa/Saksassa voidaan lukea työssäoloehtoosi Suomessa. Työskentely voidaan hyväksyä työssäoloehtoosi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

  1. Olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt (työttömyysvakuutuksen siirrolle asetettu määräaika).
  2. Olet työskennellyt neljä viikkoa Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä välittömästi ennen työttömyyttäsi (työssäolovaatimus). Suomesta maksettavan ansiopäivärahan suuruus määritellään tämän neljän viikon työskentelyn perusteella. Tästä syystä tarvitsemme palkkatodistuksen Suomessa tapahtuneen työskentelyn osalta.
  3. Toimitat suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomakkeen. Sinun tulee pyytää lomake mukaasi työskentelymaan viranomaiselta. Emme valitettavasti voi pitää muunlaista työskentelystä esitettyä selvitystä (työtodistus/palkkatodistus) riittävänä.

Olen ollut ulkomailla töissä paikallisen työnantajan palveluksessa. Työsuhteeni on päättynyt ja olen nyt palaamassa työttömänä Suomeen. Mitä minun tulee tehdä?

Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti palatessasi Suomeen. Ilmoittautumisen lisäksi tarvittavat toimenpiteet riippuvat siitä, mistä maasta olet palaamassa.

EU/ETA-maat ja Sveitsi

Hae suomalaisen työttömyyskassan jäsenyyttä viimeistään kuukauden kuluessa. Pohjois­maiden välillä tämä aika on kahdeksan viikkoa, mikäli olet pohjoismainen paluumuuttaja. Toimita meille työskentelymaan viranomaisen täyttämä U1-lomake. Palatessasi Suomeen sinun on pääsääntöisesti täy­tynyt työskennellä Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä yhteensä neljä viikkoa, jotta työskente­lysi toisessa EU/ETA-maassa voidaan lukea työssäoloehtoosi. 

EU/ETA-alueen ulkopuoliset maat (kolmannet maat)

Työskentelyäsi kolmansissa maissa ei pääsääntöisesti voida lukea työssäoloehtoon. Työssäoloehtoa kerryttävä työskentely on kyseessä vain silloin, jos työ on tehty lähetettynä työntekijänä suomalaisen työnantajan palveluksessa. Työtä kolmannessa maassa ei ole myöskään oikeuskäytännössä pidetty hyväksyttävänä syynä pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa.

Palatessasi Suomeen kolmannessa maassa työskenneltyäsi, ratkeaa oikeutesi työttömyysturvaan Suomen kansallisen lainsäädännön perusteella. Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on tällöin se, että asut Suomessa ja täytät muutenkin kaikki työttömyysturvalaissa säädetyt ansiopäivärahan saamisen edellytykset. Pyydämme tarvittaessa Kansaneläkelaitokselta Suomessa asumista koskevaa päätöstä.

Suomalainen työnantajani lähettää minut ulkomaille töihin. Voinko säilyttää jäsenyyteni suomalaisessa työttömyyskassassa?

Olet lähetetty työntekijä, jos teet palkkatyötä ja työnantajasi Suomessa lähettää sinut tilapäisesti työhön ulkomaille. Säilytä jäsenyytesi voimassa suomalaisessa työttömyyskassassa. Ulkomailla lähetettynä työntekijänä tehty työ kerryttää työssäoloehtoasi Suomessa.

Työnantajasi tulee maksaa lakisääteiset sosiaaliturvamaksut sekä eläke, työttömyys – ja tapaturmavakuutusmaksut Suomeen.

Olen lähdössä ulkomaille töihin paikallisen työnantajan palvelukseen. Mitä minun tulee tehdä?

Sinun kannattaa pitää suomalaisen työttömyyskassan jäsenyys edelleen voimassa, mikäli olet lähdössä EU/ETA-alueen ulkopuolelle. Et voi Suomeen palatessasi liittyä työttömänä työttömyyskassan jäseneksi.

Jos olet lähdössä EU/ETA-maihin tai Sveitsiin, kuulut työskentelysi aikana työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin. Jos kyseessä on lyhytkestoinen alle kuuden kuukauden työsuhde, ei suomalaisen työttömyysjäsenen jäsenyyttä kuitenkaan tarvitse katkaista. Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysturvajärjestelmä, jonka piiriin työntekijät automaattisesti kuuluvat. Näissä maissa sinun ei siis tarvitse erikseen hakea työttömyyskassan jäsenyyttä. Ruotsissa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutus, mikä edellyttää liittymistä työttömyyskassaan.

Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, voit liittyä työttömyyskassan jäseneksi työttömänä. Toisessa EU/ETA-maassa tehty työskentely voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon. Työn hyväksi lukeminen Suomen ansioturvajärjestelmässä edellyttää kuitenkin, että seuraavat ehdot täyttyvät sinun kohdallasi:

  1. Olet kuulunut työskentelymaan työttömyyskassaan, jos kyseisessä maassa on vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä. Ruotsissa ja Tanskassa on vastaava vapaaehtoinen työttömyyskassajärjestelmä kuin Suomessa. Ruotsissa ja Tanskassa työskentely voidaan siis pääsääntöisesti huomioida vain siinä tapauksessa, että olet työskentelysi aikana ollut paikallisen vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsen ja maksanut vapaaehtoista työttömyyskassan jäsenmaksua.
  2. Olet työskennellyt neljän viikkoa Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä välittömästi ennen työttömyyttäsi (työssäolovaatimus).
  3. Olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi työskentelymaassa on päättynyt (työttömyysvakuutuksen siirrolle asetettu määräaika). Pohjoismaisten paluumuuttajien kohdalla määräaika on kahdeksan viikkoa.
  4. Toimitat suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomakkeen. Sinun tulee pyytää lomake mukaasi työskentelymaan viranomaiselta.

Neljän viikon työssäolovaatimusta ei kuitenkaan edellytetä, jos olet

  1. Kokonaan työtön työntekijä, joka ei ole asunut viimeisimmässä työskentelymaassaan.
  2. Pohjoismainen paluumuuttaja ja paluuoikeuden piirissä.
  3. Lähetetty työntekijä.