Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Työttömyysturvaa ilman muuta
Usein kysyttyä

Jäsenpalvelut

Miten ansiopäivärahahakemus toimitetaan YTK:lle?

Voit toimittaa ansiopäivärahahakemuksen meille sähköisesti OmaYTK:n kautta, postitse osoitteella PL 100, 32201 Loimaa, faksilla numeroon 02 7624 917 taikka tuoda sen meille osoitteeseen Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa. Kokonaan työttömän jatkohakemuksen voit lähettää myös puhelimitse automaattisessa puhelinpalvelussamme. Paras ja nopein tapa hakemuksen lähettämiseen on OmaYTK ja automaattinen puhelinpalvelu. Oma YTK:ssa sinua ohjataan hakemuksen täyttämisessä, etkä joudu odottamaan päivärahan maksamista sitä aikaa, joka menee hakemuksen lähettämiseen postitse. Myös päivärahahakemuksen liitteet voit lähettää sähköisesti nettisivujemme kautta.

Muistathan, että päivärahaa pitää hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi. Myös jatkohakemus pitää toimittaa meille tässä määräajassa. Jos olet hakenut päivärahaa sähköisesti OmaYTK:n kautta, lähetä seuraava hakemus meille edelleen ansiopäivärahahakemuksella, jos et ole vielä saanut päätöstä ensimmäisestä päivärahahakemuksesta. Sen jälkeen, kun olet saanut päätöksen tai sinulle on maksettu päivärahaa, käytä OmaYTK:ssa ansiopäivärahan jatkohakemusta. Jos olet kokonaan työtön tai lomautettu koko normaalin hakujakson (neljä viikkoa tai kuukausi), käytä ei muutettavaa jatkohakemusta. Jos taas olet sovitellun päivärahan piirissä taikka haet normaalia lyhyemmän jakson, käytä muutettavaa jatkohakemusta.

Voinko saada päivärahahakemukseni maksuun ilman palkkalaskelmaa, jos toimitan palkkalaskelman myöhemmin?

Jos olet tehnyt työtä hakujakson aikana, ei päivärahahakemusta voida käsitellä ennen kuin olet toimittanut meille palkkalaskelman hakujakson aikana ansaitsemastasi tulosta. Myös 300/279 euron suojaosan alittavat tulot on ilmoitettava meille ennen kuin päivärahaa voidaan maksaa. Vain tällä tavalla pystymme varmistumaan siitä, että päiväraha maksetaan oikean suuruisena ja voimme välttää takaisinperintätilanteet.

Voiko joku muu hoitaa minun puolestani asiointia työttömyyskassassa?

Mikäli haluat, että joku toinen voi hoitaa asioitasi meidän kanssamme, sinun tulee toimittaa valtakirja meille ja valtuuttaa haluamasi henkilö hoitamaan asioitasi. Sinun kannaltasi paras valtakirja on yksilöity valtakirja, jossa kerrotaan, mitä asioita valtuuttamasi henkilö voi hoitaa, esimerkiksi työttömyyspäivärahan hakemiseen liittyviä asioita ja saamaan työttömyyskassalta tietoja työttömyyspäivärahaan liittyvistä asioista. Näin pystymme varmistumaan, että annamme tietoja asiastasi vain niihin oikeutetuille henkilöille ja sinä pystyt varmistumaan, että valtuutettu hoitaa vain niitä asioita, joita sinä haluat hänen hoitavan.

Miten työttömyyskassasta erotaan?

Voit erota YTK:sta toimittamalla meille kirjallisen eroilmoituksen. Vapaamuotoisessa ilmoituksessa pitää olla riittävät yksilöintitiedot eli nimi sekä jäsennumero tai syntymäaika. Voit lähettää eroilmoituksen postitse osoitteella PL 100, 32201 Loimaa, faksilla numeroon (02) 762 4917 tai sähköpostilla osoitteella eroilmoitus@ytk.fi. Voit myös lähettää eroilmoituksen sähköisenä nettisivuiltamme kohdasta Eroilmoitus.

Miten ilmoitan yhteistietojen muutoksesta?

Voit ilmoittaa yhteystietojesi muutoksesta vaivattomasti Oma YTK:ssa. Näin varmistat sen, että meillä on ajantasaiset yhteystietosi. Tarkistamme jäsenten osoitetiedot vuosittain ennen jäsenmaksulaskutusta, mutta varminta on kuitenkin itse ilmoittaa meille muutoksista.

Miten kirjaudun OmaYTK –palveluun?

OmaYTK–palveluun kirjaudutaan omalla jäsennumerolla, joka toimii käyttäjätunnuksena. Jäsennumeron näet esimerkiksi jäsenmaksulaskusta.

Jos et ole aikaisemmin käyttänyt OmaYTK–palvelua, sinun pitää ennen ensimmäistä kirjautumista tunnistautua omilla verkkopankkitunnuksillasi taikka tilata tunnukset kirjeitse sivuilla olevan linkin kautta. Tunnistautumisen jälkeen saat salasanan, jolla pääset kirjautumaan sähköiseen asiointiin sisälle. Kun olet kirjautunut palveluun sisälle, voit vaihtaa salasanan haluamaksesi kohdassa "Jäsentiedot -> Salasanan vaihto". Jos sinulla on jo voimassa olevat tunnukset ja olet käyttänyt sähköistä asiointia ennen TUPAS-tunnistuksen käyttöönottoa, ei erillistä tunnistautumista enää tarvita, vaan voit kirjautua suoraan sisälle sähköiseen asiointiin jäsennumerollasi ja vanhalla salasanallasi.

 

Rekisteröitymis- ja kirjautumisohjeet löydät täältä.

Mistä saan apua, jos tarvitsen oikeudellista neuvontaa?

Aluehallintoviraston työsuojelusta saat tietoa mm.

  • työsuhdelainsäädännöstä,
  • työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä,
  • työelämän tietosuojasta,
  • vuosiloma-asioista,
  • työehtosopimuksista
  • tai työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista.

Työsuojeluhallinto on jaettu alueellisesti viiteen vastuualueeseen. Työsuojelun pääsivustolta pääset kunkin alueen sivustolle.

Opuslexin lakimiehet palvelevat sinua työsuhdeasioissa puhelimitse numerossa 0600-199 33 arkisin klo 9-17 hintaan 1 euroa + ppm per minuutti.

Opuslex on runsaan kahdenkymmenen omaan lukuunsa toimivan itsenäisten asianajotoimistojen maanlaajuinen verkosto. OpusLex-verkoston tarkoitus on madaltaa asianajotoimiston kynnystä siten, että tavalliset ihmiset ja yritykset voivat helposti hakea apua ennen kuin asiat ovat muuttuneet ongelmiksi. Tämä tarkoitus ei tietenkään sulje pois sitä, ettei Opuslexiltä voisi ongelman ilmaannuttua hakea apua ratkaisun löytämiseksi.

Puhelinneuvontaa annetaan lakien sisällöstä ja työsuhteissa noudatettavista yleisistä periaatteista. Tällaisia ovat esimerkiksi työehtojen muuttaminen, työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja niihin liittyvät korvaukset. Sen sijaan työehtosopimuksen sisältöön (esim. palkkataulukot, minipalkat, pekkaset ja erilaiset lisät) liittyvissä asioissa voit kääntyä aluehallintoviraston työsuojeluhallinnon puoleen. Kaikki yleissitoviksi hyväksytyt työehtosopimukset, joissa on aloittaan sovittu palkka yms. ehdot tarkemmin, löytyvät valtion säädöstietopankin sivuilta osoitteesta www.finlex.fi.

OpusLexin kotisivuilla löytyy laaja artikkelikirjasto ja tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten verkosto peittää Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääset lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille, josta saat tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta.

Opuslexin neuvonta ei ole YTK:n palvelua, vaan palvelun tuottavat Opuslexiin kuuluvat asianajotoimistot. Asianajajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa tämän verkoston kautta.

Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta

Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen. Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse.

Lähinnä asuinpaikkaasi olevan asianajajapäivystyspaikan sekä päivystysajat löydät täältä.

Oikeusavun antamista varten valtiolla on oikeusaputoimistoja.

Valtion oikeusaputoimistoissa annetaan oikeusapuun oikeutetuille kaikenlaisia asianajopalveluja. Asianajotehtäviä suorittaessaan oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia. Oikeusaputoimistojt sijaitsevat yleensä käräjäoikeuspaikkakunnilla. Oikeusaputoimistolla voi tarvittaessa olla useampi kuin yksi toimipaikka. Valtion oikeusaputoimiston päällikkönä on johtava julkinen oikeusavustaja. Toimistoissa työskentelee noin 220 oikeusavustajaa ja saman verran toimistohenkilökuntaa. Asiakas voi kääntyä minkä hyvänsä oikeusaputoimiston puoleen, luontevinta on käyttää lähintä. Oikeusaputoimistot on jaettu kuuteen oikeusapupiiriin, joita johtaa oikeusaputoimen johtaja. Oikeusapupiirejä ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen oikeusapupiirit. Oikeusapupiirit on muodostettu oikeusapupalveluiden alueellisen tarpeen mukaan.

Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus.

Lähimmän oikeusaputoimiston yhteystiedot löydät täältä.

Miksi olen saanut jäsenmaksulaskun, vaikka ilmoitin erostani?

Jäsenmaksulasku on lähtenyt matkaan ennen kuin olemme ennättäneet rekisteröidä eroilmoitustasi. Jos olet toimittanut meille eroilmoituksen, ei jäsenmaksua tarvitse maksaa.

Voinko maksaa jäsenmaksulaskun eräpäivän jälkeen tai kahdessa erässä?

Jäsenmaksu erääntyy eräpäivänä ja suosittelemme sen maksamista viimeistään silloin. Mikäli sinulle kuitenkin tuottaa suuria vaikeuksia laskun maksaminen eräpäivänä, voit maksaa sen tämän helmikuun aikana myöhemmin, esimerkiksi 15. päivä taikka 28. päivä, jos sinulla on silloin palkkapäivä. Maaliskuun aikana ryhdymme kuitenkin jo toimenpiteisiin jäsenmaksujen karhuamiseksi ja aikanaan jäsenyyden päättämiseksi. Voit myös jakaa maksun kahteen osaan, jos maksat puolet viimeistään eräpäivänä ja puolet helmikuun aikana myöhemmin. Käytä ehdottomasti samaa viitenumeroa molempien osasuoritusten maksamiseen.

Mikäli haet päivärahaa helmikuussa, sinun tulee suorittaa jäsenmaksu viimeistään laskun eräpäivänä, koska jäsenmaksun maksaminen on päivärahan saamisen edellytyksenä. Maksamatta oleva jäsenmaksu peritään päivärahasta ja se viivästyttää päivärahahakemuksen käsittelyä.

Olen aloittanut opinnot, kannattaako minun maksaa jäsenmaksua?

Jos olet ollut YTK:n jäsen ja käynyt työssä niin pitkään, että olet ennättänyt kerätä jäsenyys- ja työssäoloehdon, sinun kannattaa säilyttää työttömyyskassajäsenyytesi ja maksaa jäsenmaksusi myös opintojen ajan. Jäsenyys- ja työssäoloehdon kerääminen tarkoittaa sitä, että olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikon ajan, ja jäsenaikanasi olet työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana palkansaajan työssäoloehdon täyttävässä työssä (työaika vähintään 18 tuntia viikossa ja palkka vähintään alan työehtosopimuksen mukainen). Työssäoloehdon täyttävää viikkomäärää on muutettu 1.1.2014 voimaantulleella lakimuutoksella. Aikaisemmin työssäoloehdon täyttymiseen vaadittiin 34 kalenteriviikon työskentelyä ja jäsenyysaikaa. Jos työssäoloehtoosi luetaan yksikin viikko 29.12.2013 jälkeen, sovelletaan sinuun tätä uutta, lyhyempää työssäoloehtoa.

Päätoimiset opinnot katsotaan työttömyysturvassa hyväksyttäväksi syyksi olla poissa työmarkkinoilta. Kun normaalisti työssäoloehto on pitänyt kerätä edellisen 28 kuukauden aikana, opintojen ajan tätä jaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Jos sitten valmistumisen jälkeen töiden saaminen ei onnistukaan ihan heti, sinulla on oikeus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan.

Olen aloittanut yritystoiminnan, kannattaako minun maksaa jäsenmaksua?

YTK on palkansaajien työttömyyskassa, joten yrittäjät eivät voi vakuuttaa itseään meillä. Voit kuitenkin halutessasi säilyttää YTK:n jäsenyyden enintään 18 kuukauden ajan. Tätä aikaa kutsutaan jälkisuoja-ajaksi ja sen aikana voit lopettaa yritystoiminnan ja sinulla on oikeus siihen päivärahaan, jonka olet palkkatyöstäsi kerryttänyt.  Jos haluat säilyttää YTK:n jäsenyyden, sinun pitää maksaa jäsenmaksu. YTK kuitenkin suosittelee liittymään yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan heti, kun aloitat yritystoiminnan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä kerrytät uutta yrittäjän työssäoloehtoa, joka turvaa sinun ansiotasosi pidempään kuin vain 18 kuukautta. Jälkisuoja-aikana sinulla on yrittäjäkassan jäsenenäkin oikeus palkansaajan ansiopäivärahaan, jos lopetat yritystoiminnan.